Väsymystä ilmassa

Tänään olen ollut jostain syystä todella väsynyt. Työpäivän jälkeen en ole oikein saanut aikaan yhtään mitään enkä pode siitä edes huonoa omaatuntoa. Taisi viikonlopun leiri loppupeleissä kuitenkin olla melko raskas.

Hellettä

Tämä kesä ei ole liikaa kiusannut helteillä, enkä suostu muutamasta lämpimästä päivästä valittamaan. Tänään olen ollut Suomen lämpimimmässä kolkassa ja vähänkin fyysisemmässä työssä on kyllä helteen huomannut, etenkin kun ilmassa on ukkosta. Edellisistä kesistä poiketen ainakaan nämä lyhyet helteet eivät ole vaikuttaneet selkään juuri mitenkään. Se onkin jo pitkään ollut hyvässä kunnossa ja on sitä edelleenkin.

Hengitys on ollut tänään taas hieman raskaan oloista. En tiedä johtuuko se lämpimästä ja painostavasta ilmasta vai eikö kroppa enää siedä korkeampaa solusalpaaja-annosta. Torstaina otin määrätyn annoksen kuukauden tauon jälkeen. Pitänee seurailla oloa taasen ja herkästi pudottaa se pienempään annokseen.
 

Piiloleikkejä

Vietin siis kaksi päivää koiraleirillä. Treenattiin palveluskoiralajeja ja hankittiin vertaistukea. Harvinaisemman rodun kanssa harrastaessa ei ollenkaan välttämättä löydä niitä toimivia keinoja perinteisistä menetelmistä ja monella. Viikonloppuna on siis tullut vietettyä tunti jos toineikin ulkona metsässä ja liikuttuakin on tullut. Askelmittari olisi ollut mielenkiintoinen kaveri.

Olen todella yllättynyt tautini suhtautumisesta moiseen. Oletin, että viimeistään aamulla olisi tiennyt viettäneensä raskasta elämää. Aamut olivat kuitenkin parempia kuin pitkiin aikoihin. Tämä siis siitä huolimatta, että välillä joutui olemaan pitkään huonossa asennossa, tuli nukuttua aivan liian vähän huonossa sängyssä ja saunottua riittävästi. Ilmeisesti reumani siis pitää piiloleikeistä koirien kanssa.

Tavallinen perjantai

Töissä riitti hulinaa ihan riittämiin. Aamusta saakka kipuilleet nivelet jatkoivat samalla linjalla. Hieman pelotti lähteä ajamaan Keski-Suomeen snautserileirille, mutta matka meni yllättävän hyvin. Lonkka jäykisteli ajaessa ja koko kroppa tuntui todella jäykältä, kun pääsin perille, mutta yhtään ylimääräistä taukoa en joutunut pitämään.

Jaksamattomuutta

Tästäkään päivästä ei ole mitään erityistä blogattavaa. Päivä meni sellaista tasaista rataansa: aamulla töihin ja työpäivän jälkeen kotiin ja koiran kanssa seurustelua. Tänäänkään en ole työpäivän lisäksi harrastanut liikuntaa. Koiran kanssa käveleskeltiin vajaa puoli tuntia, mutta sekään ei missään nimessä ollut kovin kummoista liikuntaa. Työpäiviin kuuluu kuitenkin sen verran liikkumista, ettei työpäivän jälkeen oikein jaksaisi liikkua.
Kovasti yritän taistella huonoa omaatuntoa vastaan tästä liikkumattomuudesta. Tosiaan töissä olen ainakin tällä viikolla liikkunut melkoisesti ja toisaalta aktiivinen reuma ei ainakaan helpota liikkeelle lähtemistä. Yritän olla syyllistymättä tilanteesta, koska tiedän, että olon parantuessa liikkeelle lähteminen on helpompaa, jos siitä ei ole tehnyt kovin suurta numeroa.

Vasen jalka

Tänään olen käynyt taistelua vasemman jalan kanssa. Lonkka oli entisellään, mutta nilkka päätti suuttua, eikä tilannetta ainakaan helpottanut kaatuminen epätasaisella alustalla. Eli nyt on sitten samasta jalasta oireilevina nilkka ja lonkka. Eiköhän tuo polvikin joukon jatkoksi vielä halua. Viimeistään ontumisen seurauksena lihakset jumittuvat.

Tänään työpäivän ravaamisen lisäksi kävin koiran kanssa pienellä kävelyllä. Töissä kävely vielä luonnistui kohtalaisesti, mutta koiran kanssa olo oli melkoisen hankala. En oikein osaa edes päättää, että toivonko, ettei olo tästä pahenisi vai toivonko parempaa huomista. Minun tuurillani kuitenkin reumapolilla olo on hyvä ja voin keskittyä muistelemaan menneitä oireita.

Liikkumaan olisi kova hinku, mutta yksinkertaisesti ei vaan jaksa. Toisaalta työ syö energiaa eikä niveliä vastaan jaksa jatkuvasti taistellakaan. Uinti olisi varmasti hyvä laji, mutta tällä seutukunnalla kaikki uimahallit ovat kiinni eikä matkauinti luonnonvesissä oikein houkuta.

Uuvuttava työpäivä

Tänään oli sitten töissä vilskettä ja vilinää siihen malliin, että kotiin päästyäni en edes harkinnut liikuntaa. Jännästi töissä hulinan keskellä kaikki reumaoireet unohtuivat ja lonkkakin muistutteli olemassa olostaan vasta kotiin lähdön aikoihin. Silloin se kyllä muistuttelikin. Autolla ajaminen tuntui sangen epämiellyttävältä, joten onneksi matkaa on vain pari kymmentä kilometriä.

Loman loppu

Loma on lusittu ja tänään oli ensimmäinen työpäivä loman jälkeen. Päivä oli erittäin selkäystävällinen. Muuten sen sopivuudesta reumalle en oikein tiedä, mutta liikettä ainakin riitti. Istumaan ennätti vähän auton ratissa ja ruokatauolla, eli sellaista rauhallista reumaselälle sopivaa liikuntaa. Muuten osui, mutta selkä ei oireillut ja lonkka oli hieman mieltä jatkuvasta liikkeestä.

Työpäivän jälkeen oli todellakin kaikkensa antanut olo. Muutenkin tuntuu, että on ihan mukava päästä työpaikalle lepäämään. On ainakin erilaista kuin lomailu ja toisaalta päivässä on jonkun sortin rytmi. Toisaalta on myös muuta ajateltavaa kuin reuma ja sen oireet.

Matkan tekoa

Tänään olen taas istunut pitkät loikoset autossa. Tällä erää ei onneksi tarvinnut ajaa, mutta silti istuminen oli riittävän tuskaista. Melkoisesta kipulääkeannoksesta huolimatta toinen lonkka tuntui todella ikävältä. Sille ei oikein löytynyt mukavaa asentoa mitenkään päin. Jos olisin itse ajanut olisi reissuun kuulunut aika liuta taukoja.

Muutenkin tänään on ollut huonompi päivä taudin suhteen. Kävi kuitenkin mielessä, että voisiko perjantainen rokotus aiheuttaa moisen, koska olkavarsikin on kipeän oloinen. Rokotuksen sivuvaikutuksissa sanotaan nivelkipu, joten siinä mielessä se voisi hyvinkin olla syyllinen. Toivotaan, että näin on, koska silloin oireiden pitäisi vähitellen helpottaa.

Googlettelua

Tänään aamulla herätessä olo oli kohtalainen. Vähäistä jäykkyyttä oli jaloissa, mutta kokonaisuutena olo oli hyvä. Valitettavasti tätä ei kestänyt kovin pitkään vaan tuo vasen lonkka päätti alkaa kipuilla. Päivän mittaan sen seuraksi liittyi ensin nilkka ja myöhemmin ranne. Olen siis vasemmalta puolelta melkoisen toimintarajoitteinen. Jotenkin jäykistely ja kipuilu ei kuitenkaan käyttäydy, kuten reumakipu on viimeaikoina käyttäytynyt. Kävikin mielessä, että onkohan kyse kuitenkin sekundäärisestä fibrosta.

Oli niin tai näin, tänään olen sitten ehtinyt makoilemaan ja surffaamaan netissä. Välttämättä google ei ole sairaan ystävä ja tänäänkin olen törmännyt asioihin, joita en oikeastaan haluaisi tietää. Tämän päivän teemana ovat olleet biologiset lääkkeet. Niistä löytyy suomeksikin yllättävän paljon asiallisen oloista tietoa. Toisaalta ainakin osittain biologisten lääkkeiden suhteen tieto lisää tuskaa. Mitä enemmän niistä lukee sitä enemmän herää kysymyksiä ja epäilyksiä.

Biologiset lääkkeet kiinnostavat sen takia, että terveyskeskuslääkärini on niistä puhunut useampaan otteeseen seuraavana lääkitysvaihtoehtona. Rivien välistä olen ollut lukevinani, että ainakin biologisten lääkkeiden mahdollisuus selvitetään. Välttämättähän se ei tarkoita, että reumalääkäri niihin päätyisi. Kuitenkin elämme jännittäviä aikoja. Luultavasti ja toivottavasti puolentoista kuukauden kuluttua olen hieman viisaampi.

Rokotuksilla

Kävin sitten tänään hakemassa pneumokokkirokotuksen ja samalla reumahoitaja tarkisti, että muutkin rokotukset ovat voimassa. Tällä erää pistettiin vain yksi piikki ja jätettiin jäykkäkouristus odottamaan. Täytyy todeta, että kyllä rokotepiikki on aika helppo ja kivuton, jos sitä vertaa edes verikokeeseen saati kortisonipistokseen kipeytyneeseen niveleen.

Rokotuksen jälkeen nautin lämpimästä kelistä ja kävelin terveyskeskuksesta kotiin parisen kilometriä kamera kaulassa. Vauhti oli todella hiljainen, taisin käyttää matkaan aikaa noin tunnin verran. Siitä huolimatta käveleskely piristi mieltä, vaikka lonkka hieman vihoittelikin.

Hyvä aamu

Aamulla herätessä olo oli yllättävän vetreä. Jotenkin odotin pahempaa, kun kävin vielä illalla saunassa. Toisaalta ilmeisesti paikat tykkäävät tuollaisesta rauhallisesta vaeltelusta enemmän kuin rankemmasta liikunnasta.

Päivän mittaan lonkka on kuitenkin päättänyt sanoa sanottavansa. Sen mielestä missään asennossa ei ole hyvä olla, mutta liikkuminen se vasta kamalaa onkin. Eli lonkalle ei kelpaa mikään ja sen kunniaksi onkin tullut napsittua kipulääkkeitä ihan reippaasti. Olenkin tässä jo pari päivää miettinyt, että ylireagoinko reumapoliaikaa pyytäessäni. En ilmeisesti ylireagoinut.

En kuitenkaan jättänyt tyystin liikkumatta. Käytimme kaverin kanssa koirat koirapuistossa ja sen lisäksi tuli jonkin verran käveleskeltyä pihalla. Mitään rankempaa ei tehnyt mieli harrastaa, vaikka vähitellen pää yrittääkin kehottaa liikkumaan reilusti enemmän. No viimeistään pääkaupunkijaksolla käyn taas jumppaamassa aktiivisesti.

Repovesi

Viime keväänä kuulin, että Repoveden kansallispuisto on saanut jonkun palkinnon ja silloin lupasin koiralle, että mennään kesälomalla sinne patikoimaan. Tänään oli sitten patikoinnin aika. Kierrettiin lyhyenkö Ketunlenkki (5 km) ja ihailtiin maisemia. Täytyy todeta, että pääsin ihailemaan valtaisan upeita maisemia ja nauttimaan ulkoilmasta. Sää oli oikeastaan optimaalinen patikointiin; ei satanut, muttei ollut kuumakaan.

Aamulla arvoin lähtemistä useaan otteeseen, koska nivelissä tuntui sen verran jäykkyyttä, mutta päätin kuitenkin lähteä kokeilemaan. Reitistö on sellainen, että melko helposti reittiä pääsee lyhentämään, jos oikeasti tuntuu pahalta. Tuollainen rauhallinen käveleskely ja kameran ulkoiluttaminen sopi nivelille hyvin. Ihan loppumatkasta lonkalla alkoi olla mielipide ja kotiin ajellessa selkä jumahti.

Lievällä kauhulla odotan huomisaamun tuntoja, mutta kovin kipeä saan olla, jottei reissu olisi ollut kannattava. Saman tien heräsi hinku lähteä jollekin pidemmällekin patikkaretkelle. Hieman vaatii suunnittelemista, mutta kyllä minä vielä patikoin pidemmän patikkaretken.

Taas tutkitaan

Tänään olen ollut todella väsynyt koko päivän. Aamulla nukuin sujuvasti puolille päivin ja heräsin vasta reumahoitajan soittoon. Koko päivän olen ollut melkoisen väsyneen oloinen ja suunnittelenkin painuvani nukkumaan tämän tekstin kirjoittamisen jälkeen.

Reumahoitaja soitteli viime viikon lääkärikäynnin tiimoilta. Lääkäri oli konsultoinut reumapolia, joka halusi minut näytille. Samainen keskustelu oli tuonut mukanaan aika liudan lisätutkimuksia. Voin vain arvailla, mitä kaikkea minusta tällä erää tutkitaan. Sen tiedän, että tutkimuksiin kuuluu röntgenkuvia ja erilaisia laboratoriotutkimuksia. Lisäksi minulle ilmoitettiin, että olisi syytä hankkia pneumokokkirokotus. Perjantaina on sitten suunnattava piikitettäväksi.

Luonnon suihku

Tänään olen aktiivisesti ollut tekemättä mitään. Viime päivät ovat olleet sellaista lentoa, että lepopäivä on todellakin tullut tarpeeseen. Vanhemmillani en pystynyt lepäämään yhtä hyvin kuin olisin omassa kodissa pystynyt. Täällä on kuitenkin jonkin sortin suorituspaineita, eikä oikein kehtaa viettää päivää, jonka aikana ei oikeastaan ole hereillä kuin lyhyitä pätkiä.

Käytiin tänään äitini kanssa lenkillä ja tietysti lenkin kaukaisemmassa nurkassa alkoi vesisade. Sade ei ollut mikään pieni ja vieno kesäsade vaan suorastaan aggressiivinen ja äkäinen kuuro. Vettä ei missään nimessä tullut kymmentä minuuttia, mutta koko sen ajan sitä tuli todella kovaa. Olo oli kuin suihkussa vaatteet päällä. No kylmä ei kuitenkaan tullut, vaikka jouduimme kävelemään puolisen tuntia kotiin.

Muutto

Tänään olen harjoitellut muuttamista. Siskoni osti omakotitalon ja nyt olin muuttoapuna. Koska tauti on aktiivivaiheessa keskityin kantamaan pääasiassa kevyempiä tavaroita ja toimimaan koiravahtina.

Olosta huomaa hyvin, että viime päivinä on tullut levättyä liian vähän. Ennustan, ettei tänään tarvitse Nukku-Mattia juuri etsiskellä. Kovasti vaan toivon, että saan nukuttua yön katkoitta. Kroppa todellakin tarvitsisi lepoa.

SM Ralli

Eilen ja tänään olen tehnyt perinteisen vuosittaisen rallirupeaman. Jotta kilpailijat pääsevät ajamaan Suomen mestaruudesta, jonkun täytyy järjestää kilpailut. Olen jo vuosia päätynyt tekemään yhtä lähikunnan rallia. Tapahtumina ne ovat antoisia, mutta todella raskaita. Nytkin olen nukkunut useita tunteja huonosti ja lentänyt kaksi päivää paikasta toiseen.

Reumakin on ollut melko ärhäkällä päällä. Luulen, että tällä erää suurimpina syyllisinä ovat olleet riittämätön lepo ja stressi. Yöllä jalat jopa herättelivät ja lonkka on kiukutellut koko päivän. Kipulääkettä kuluu ja siitä huolimatta huomaa, ettei toimintakyky ole täydellinen.

Tänään kun kotiuduin reissusta kotona odotti iloinen yllätys: reumapoliaika. Täytyy kyllä nostaa hattua hoitoketjun toiminnalle. Maanantaina pyysin lähetettä ja toissa päivänä oli päivätty tuo aikakirje. Lähete ei ole kovin pitkään maannut missään vaiheessa prosessia. Salaa uskalsin toivoa, että saan ajan tietooni kahden viikon lomani aikana, mutten uskonut toiveeni toteutumiseen.

Voi lonkka

Johan tuo lonkka olikin kiltisti pidemmän aikaa. Tänään se onkin sitten oikutellut senkin edestä. Se ei oikein tunnu pitävän mistään asennosta, ei paikalla olosta eikä liikkeestä. Paljon ei ole liikkuminen houkutellut, kun siihen liittyy kokoajan kipua. No mennään sitten taas lonkan ehdoilla ja toivotaan, että se antaa periksi jossain kohti.

Tuskaa kampaajalla

Tänään aloitin aamun mukavasti hiusten laitolla. Sinällään ajatus oli hyvä, mutta kahden tunnin istuminen melkein heti herättyä oli selälle liikaa. Eipä tullut mieleen, kun aikaa varasin. Toivottavasti seuraavalla kerralla ajattelen taas selkääni.

Tänään olen ollut muutenkin kohtuuttoman väsynyt. Tuntuu, että voisin nukkua lähes rajattomasti. Olen nukkunut yhdet pitkät päiväunet, mutta olen odottanut koko illan, että pääsen nukkumaan. En todellakaan tiedä, mistä väsymys tuli. Tosin kortisoniannosta olen tässä vähentänyt.

Muuta ajateltavaa

Tämän päivän olen jälleen keskittynyt liikkumaan paikasta toiseen autolla. Tällä erää päivä koostui ensi viikonloppuna ajettavan SM-rallin valmisteluista ja siihen liittyvistä ajoista. Auton mittariin ei tullut kolmea sataa kilometriäkään, mutta silti se tuntui selässä.

Päivän positiivinen yllätys oli tuo eilen pistetty nivel. Muutamaan otteeseen se on osoittanut pieniä arkuuden merkkejä, mutta pääsääntöisesti se on ollut lähes terveen oloinen. Käden on saanut nyrkkiin melkein koko päivän. Eli ehkä tuosta saa vielä kunnon käden.

Lääkäriterveiset

Ensimmäinen lomapäivä kotipaikkakunnalla ja päädyin lääkärin pakeille heti aamupäivästä. Omalääkärilleni olisin saanut puhelinajan, mutta halusin kortisonipistosta pitkään kiusailleeseen keskisormen keskimmäiseen niveleen. Niinpä päädyin toisen lääkärin vastaanotolle pistoksen takia ja samalla tämä lupasi selvittää taudin jatkohoitoa, eli käytännössä pyytää omalääkäriä laittamaan reumapolilähetettä. Toivottavasti kuvio lähtee nyt rullaamaan.

Sinällään tuo sormi on ottanut pistoksen yllättävän hyvin. Ainakaan vielä se ei ole järjettömän kipeä ja jäykkä. Tosin yleensähän se pahin vaihe on seuraavana päivänä. Kovasti odotan, että tuosta nivelestä tulee jälleen toimintakykyinen ja pääsen pudottamaan kortisonia vähitellen pois.

Lepoa

Koira teloi eilen jalkansa ja on ainakin muutaman päivän levossa. Siitä ei siis saanut lenkkikaveria. Tosin eipä järjettömän kostea ja kuuma ilmakaan suuresti houkutellut lenkkeilemään. Lepopäivä päivästä siis tuli itselle ja koiralle.

Aamulla heräsin 11 tunnin yöunien jälkeen. En kokenut itseäni erityisen virkeäksi, mutta selitin sitä seitsemän aikaan tapahtuneella herätyksellä. Kortisoni on otettava säännöllisesti aamuisin ja seitsemän aikaan aamulla otan yleensä lääkkeet, joten lomallakin joudun heräämään seitsemältä ottamaan lääkkeet. Onneksi sen jälkeen voi painua takaisin nukkumaan.

Loman aloitus

Eilinen päivä meni pitkälti auton ratissa. Koira kävi kaunistautumassa kasvattajalla ja sen jälkeen ajelin yötä myöten rannikolle loman viettoon. Selkä ei kamalasti arvostanut pitkää istumista, mutta kesti kuitenkin kohtalaisesti. Perillä olin kahden maissa illalla ja nukkumaan pääsin kolmen pintaan.

Aamulla kello soi seitsemältä kortisonipillereiden takia enkä sen jälkeen juuri nukkunut. Eli yöunet jäivät muutamaan hassuun tuntiin. Lyhyistä yöunista huolimatta liikkeelle pääseminen oli jälleen todella haasteellista. Sekä kädet että jalat olivat todella jäykät ja kipeät, hengityskin oli ahtaalla.

Päivän mittaan olo hieman helpottui, mutta kyllä koko päivän tiesi olevansa kipeä. Kävin uittamassa koiran ja merenpohjan kivet tuntuivat todella kipeältä jaloissa. Toisaalta nilkat tykkäsivät viileästä vedestä ja niiden turvotus laski vähitellen. Illalla nilkat tosin turposivat uudelleen eli kylmän meren apu oli vain hetkellinen.
 
Kortisoniannoksen nostin puolessa välissä viikkoa taas isoon annokseen, koska reuma tuntui jatkavan oireiluaan. Nivelten turvotuksia kortisoni on auttanut, muttei se oireita täysin ole poistanut. Nivelissä on edelleen kipuja ja jäykkyyttä.

Siivousta

Tänään kävin siivoamassa edellisen mökkini ja totesin, että hyttysiä sillä seutukunnalla riittää. Kovin nautittavaa siivoaminen ei ollut, koska nivelet olivat edelleen kipeät, mutta sain kuitenkin tehtyä. Muuten liikunnat jäivät vain pakolliseen koiran ulkoilutukseen.

Reumainen päivä

Aamulla heräsin melkein yhtä aikaa auringon kanssa eli neljän aikaan. Selkä oli todella jäykkä ja hankalan oloinen. Yritin vessareissun jälkeen painua takaisin nukkumaan, mutta paikallaan olo tuntui pahalta ja kyljen kääntäminen vielä pahemmalta, joten päätin nousta ylös ja nauttia yön viileistä tunneista koiran kanssa. Kävelimme rauhallisesti puolisen toista tuntia ja sen jälkeen selkä alkoi olla jo hyvän tuntuinen. Valitettavasti kellokin kertoi, että tarjolla olisi ollut korkeintaan puolen tunnin unet.

Muutenkin tämä päivä on menty vahvasti reuman ehdoilla. Selkä ei oikeastaan antanut istua, joten olen pääsääntöisesti pysynyt liikkeessä. Tulipa toisaalta ihmeteltyä asioita ihan uusin silmin. Kun koko päivän käveleskeli ympäriinsä, niin illalla selkä oli melko hyvä. Tosin perifeeriset nivelet ovat sitten puolestaan olleet melko haastavat.

Tänään on ollut sellainen päivä, että olen erittäin iloinen tulevasta lomasta. Ei se tautia paranna, mutta pääsenpä käymään näyttäytymässä lääkärille ja toivottavasti saan ainakin jotain helpotusta oloon. Tai edes lähetteen eteen päin

Hyvä hölkkä

Iltapäivällä päivästä näytti tulevan todella lämmin ja suunnittelinkin, että koiran liikunta koostuu pääasiassa kahlaamisesta ja uimisesta. Sen jälkeen käy juoksemassa itse pitkän lenkin ja painun sen jälkeen saunaan. Säänhaltija päätti kuitenkin toisin ja koiran ollessa järvessä alkoi vesisade. Sen sijaan, että olisin antanut sateen säikäyttää itseni, otin koiran mukaan myös juoksulenkille.

Hölkkäilin ihan fiiliksen mukaan neljä ja puolikilometriä. Vauhti ei ollut mikään erityisen nopea, mutta tuntui hyvältä ja mukavalta. Kun tutkin dataa tarkemmin, huomasin juosseeni hyvin tasaisella vauhdilla. Yhdessä pitkässä ylämäessä lenkin loppupuolella meinasi loppua usko kesken, mutta sinnittelin sen kuitenkin ylös.

Lenkin jälkeen saunan lauteilla mietin lenkkiä ja totesi, että olen siihen todella tyytyväinen. Juokseminen tuntui hyvältä ja lenkin jälkeen olo oli todella hyvä. Kerrankin lenkki oli hyvän mittainen, eikä liian raskas. Pitäisi vaan malttaa juosta näitä lyhyempiä ja rentoja, että pääsisi nauttimaan onnistumisen kokemuksista.

Reuman ehdoilla

Uudessa kämpässä nukutti hyvin. Vaikka yöuni jäi melko lyhyeksi, heräsin aamulla virkeänä. Selkä oli melko jäykkä ja sen vertymiseen menikin puolisen päivää. Myös nivelet olivat melko jäykät aamulla, mutta onneksi vertyivät kohtalaisessa ajassa. Kovasti tämä reuma nyt näyttää aktivoitumisen merkkejä kortisonista huolimatta.

Työpäivän jälkeen oli kaunis ilma ja päätinkin lähteä tarkistamaan tuon laskettelurinteen ja ulkoiluttamaan kameraa. Koiralle keli oli turhan lämmin, joten lenkki typistyi melko lyhyeksi ja koira liikutti itsensä uimalla. Valitettavasti allekirjoittanut pääsee koiran uittamisesta lähinnä heittelemällä keppiä, joten minun liikkumiseni ovat työpäivän liikkumisen varassa.

Asunnon vaihto

Päivän teemana on ollut vaihteeksi muutto. Vaihdoin loppukesäksi laskettelurinteen mökkikylään. Kesällä on hyvä olla laskettelurinteessä ja talvella järven rannalla. En oikein ole osannut päättää voitinko vai hävisinkö tässä vaihtokaupassa. Sain kyllä paremmin varustellun mökin, mutta toisaalta tässä ympärillä on muitakin.

Liikunnat koostuivat lähinnä tavaroiden siirtämisestä paikasta toiseen ja pienestä kävelylenkistä ympäristössä. Lonkka oli melkoisen äreän tuntuinen ja pidempi lenkki jäi tekemättä.