Eilen illalla blogitekstin jälkeen päätin, että soitan terveyskeskukseen kysyäkseni hoitajan mielipidettä noista toistuvista ripuleista, jos vatsa käyttäytyy eilisen tavoin. Näin teinkin ja olin henkisesti valmistautunut kommenttiin, jossa todetaan ihmisen suoliston oikuttelevan toisinaan ja kehotetaan etsimään ruuat, jotka sitä ärsyttävät. Lähestymistapa olikin täysin erilainen. Vartin puhelun aikana käytiin oireistoa aika tarkasti läpi ja sain melko jyrkän komennon lääkärille.
Sinällään vatsa on tänään ollut helpompi, osin varmasti siitä syystä, että suoli on tyhjentynyt huolella. Tänään on jo maistunut ruokakin jonkin verran, mutta vatsan väänteitä on siitä huolimatta ollut ja vessassa on saanut ravata vähintään riittävästi. Kovasti toivon, että tämäkin kerta noudattaa edellisten kaavaa ja pahin on jo takana päin.
Liikunta ei ole paljon mieleen mahtunut, kun jatkuvasti yrittää pitää mielessä, missä on lähin vessa. Jotenkin jo ajatus rankasta liikunnasta tuntuu lähes ylitsepääsemättömältä, joten olen jättänyt ne ajatukset täysin taka-alalle. Huomenna ohjelmassa on muuta ajateltavaa ja sitten voikin sunnuntaiksi suunnitella jotain sähäkkää liikuntaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti