Kaveri houkutteli minut zumbaamaan ennen sunnuntai-illan venyttelyä. En vieläkään suunnattomasti jaksa innostua kyseisestä lajista, mutta en tuntenut olevani ollenkaan niin väärässä paikassa kuin ensimmäisellä kerralla.
Sinällään tanssahtelu varmasti olisi hauskaa ja tehokasta, mutta en kykene henkisesti omaksumaan kaikkea sitä, mikä pitäisi omaksua. Muutama ensimmäinen biisi meni hyvin, mutta sitten aivot tulivat yli ja lopputunnista valtaosa kuvioista meni täysin ohi. Harjoittelemalla varmaan oppisi, mutta en tiedä kiinnostaako.
Zumban jälkeen oli mukavasti hetki aikaa ennen venyttelyä, joten ennätin nauttimaan saunan lämmöstä. Venyttely puolestaan palautti maanpinnalle todella nopeasti. Olin melkoisen jäykkä ja ennen helpoilta tuntuvat liikkeetkin tuntuivat todella haastavilta. Ilmeisesti ajatus jäykkyydestä ei ollut täysin tuulesta temmattu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti