Vuoden vaihteen tienoilla on hyvä
vetää yhteen kulunutta vuotta ja pohtia odotuksia seuraavalle.
Tällä erää tyydyn vain yhteenvetoon. Reuma on sen verran
yllätyksellinen sairaus, etten uskalla sen suhteen asettaa mitään
toiveita ja reuma liittyy niin vahvasti myös liikkumiseen, etten
mitään liikuntatavoitettakaan oikein voi asettaa. Eli siis kertaan
viime vuotta.
Vuoden alku meni aika epäuskoisissa
tunnelmissa. Reuman hoito siirrettiin terveyskeskuksen vastuulle ja
heti vuoden alkuun tuli vielä hengenahdistusepisodi, joten tunsin
kyllä olevani melko epävarmoissa käsissä. Lääkitysmuutos
suututti lonkan, joka on siitä asti ollut mukana kuvioissa
vaihtelevasti.
Helmikuussa aloitin koulutuksen, joka
vaikutti merkittävästi loppuvuoteen. Pääasiassa koulutuksen takia
muutin kirjani toisaalle, jossa lääkärini oli vahvasti sitä
mieltä, etteivät nykyiset lääkitykseni ole riittävät ja
muutaman kuukauden seurannan jälkeen lähetti reumapolille arvioon.
Poliklinikkakäynnit poikkesivat todella paljon edellisistä
kokemuksistani ja kaiken pohdinnan ja ihmettelyn jälkeen joulukuussa
aloitettiin biologinen lääkitys.
Liikunnan suhteen vuosi ei missään
nimessä ollut edeltäjänsä veroinen. Opiskelu ja työ verotti
vahvasti vapaa-aikaa ja välillä oireillut reuma ei ainakaan
lisännyt liikuntaintoa. Puolet vuodesta olin metsän keskellä
liikkumassa täysin omaehtoisesti, eikä juokseminen pimeitä ja
jäisiä metsäteitä kamalasti houkuttanut. Tekosyiksikin ne voisi
lukea, mutta syitä olivat kuitenkin. Tänä vuonna en lupaa liikkua
enempää. Liikun sen, mikä tuntuu hyvältä.
Kaiken kaikkiaan oli todella vaiherikas
vuosi, eikä alkuvuodesta olisi millään pystynyt aavistamaan, mitä
kaikkea vuoden aikana tapahtuu. Luulen, että asiat menivät
kuitenkin pääasiassa hyvään suuntaan ja tehdyt päätökset eivät
aikaan olleet kovin vääriä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti