Saimme kotitehtäviä Luulajasta ja eihän pyhäpäivänä olekaan juuri muuta tekemistä, joten käytimme ison osan päivästä kotitehtäväpelin pelaamiseen. Heti aamusta selälläni oli mielipide moiseen harrastukseen, mutta valitettavasti selälle ei ollut mahdollisuutta antaa vaihtoehtoa. No onneksi on kipulääkkeitä.
Iltapäivällä lounaan jälkeen otimme kuitenkin hetken Ruotsin lapille ja lähdimme huiputtamaan viereistä tunturia. Valitettavasti meidän ja taksikuskien välillä oli pienoisia kommunikaatiokatkoksia, joten emme saaneet kyytiä tunturin huipulle, kuten toivoimme, vaan pääsimme laskettelurinteen alapäähän. Emme kuitenkaan lannistuneet tästä, vaan lähdimme kävellen tarkastelemaan ympäristöä.
Päädyimme tunturin rinteessä olevan hotellin pihalle ja näimmekin melko hienoja maisemia. Emme siis päässeet huipulle, mutta ulkoilimme kuitenkin useamman tunnin erittäin raikkaassa talvi-ilmassa. Rauhallinenkin kameran ulkoiluttaminen sai hien kihoamaan pintaan, kun käveli reipasta ylämäkeä. Alaspäin tullessa hölköttelin kepeästi ja se tuntui todella hyvältä. Jos sitä taas saisi kiinni hölkkäämisen aiheuttamasta hyvästä olosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti