Viimeistä viedään

Tänään oli viimeinen koulupäivä. Selkä alkaa selvästi olemaan parempi ja pystyinkin istumaan lähes koko päivän ilman, että selkä suuttui kovin pahasti. Nyt ollaan taas vaiheessa, jossa joutuu etsimään luottoa selkään. Olen toista viikkoa joutunut varomaan tiettyjä liikkeitä ja nyt jaksaa hämmästyttää jatkuvasti, miten niitä liikkeitä voi tehdä ilman kipua. Joka tapauksessa selkä lienee paranemaan päin. Nyt pitää vaan toivoa, ettei takavasemmalta hyökkää jotain tautia, joka taas keskeyttäisi biologiset lääkkeet.