Tänään aamulla sain ajatuksen, että käyn aamu-uinnilla. Hetken aikaa oloa kokeiltuani päätin lähteä ensin aamulenkille ja käydä lenkin jälkeen uimassa. Muuten hyvä suunnitelma, mutta unohdin uimisen. Lenkin ajattelin ottaa rauhallisena hölkkänä, mutta päädyin reitille, joka koostui kapeasta polusta, jota en uskaltanut juosta. Niinpä taisin kävellä ainakin puolet lenkistä. Lenkin jälkeen päätin hieman kiusailla kahvakuulaa ja tein sillä noin vartin treenin.
Aamupalaa söin mökin kuistilla ja nautiskelin auringonpaisteesta, kosken kohinasta ja käen kukunnasta. Mietin, että tällaisiin maisemiin voisi hyvinkin jäädä pysyvästi. Tosin taitaa olla aika eri asia asua talvella ja vastata itse esimerkiksi lumitöistä. Näin mökkiasujana moiset ovat yleensä isännän vastuulla.
Päivän vietin sitten koiranäyttelyssä ja tuli käveltyä ja seisoskeltua riittävästi. Jo kotiin lähtiessä nivelissä tuntui jäykkyyttä ja mökillä en meinannut päästä ulos autosta, kun kaikki isot nivelet ja selkä tuntuivat kipeiltä ja voimattomilta. Tilannetta ei taatusti auttanut, että kastelin aamulla tukipohjalliset ja jouduin kulkemaan päivän ilman niitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti