Päätin - taas - aloittaa aktiivisen hölkkäämisen ja tein juoksuohjelman. Tälle päivälle ohjelma antoi tehtäväksi hölkkäillä erittäin hitaan viiden kilometrin lenkin. Juokseminen tuntui tänään hyvältä ja päätin hölkkäillä sen, mikä hyvältä tuntuu ja katsoa jälkikäteen paljonko matkaa taittui. Periaatteena oli mennä melko rauhallisesti ja ihailla samalla kaunista kevätpäivää.
Hölkkäilin rantoja pitkin tuulen mukavasti viilentäessä. Jossain kohti päädyin Kaivopuiston tietämille ja totesin, etteivät ihmismassat ole minua varten. Mieluusti hölkkäsin ohi enkä jäänyt piknikille muiden valkolakkien seuraan. Vastaan tuli myös raitiovaunu, joka kertoi päämääräkseen "hauskaa vappua". Jossain kohti alkoi askel painaa ja tuntui ettei oikein jaksa hölkätä jyrkempää mäkeä ylös. Tässä kohden katsoin sykemittaria, joka väitti minun hölkänneen puolitoista tuntia. Niinpä otin suunnan kotia kohti. Rautatientorilla mietin, että näköjään aina kun hölkkään ilman päämäärää päädyn sinne.
Kotiovella sykemittari väitti minun hölkänneen vähän yli kaksi tuntia ja kotona tarkempi tarkastelu kartasta antoi matka-arvion 12 kilometriä. Eli kyllä lenkille mittaakin kertyi myös matkassa. Tämä onkin sitten juoksuennätykseni. Ikinä ennen en ole juossut näin pitkää lenkkiä. Jotenkin riemu pitkästä lenkistä on vaisua, koska ennätys syntyi lähes vahingossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti