Tänään aamulla keskityin reuman hoidon käytännön järjestelyihin. Käytännössä kävin siis jutustelemassa puolisen tuntia lääkärin kanssa ja sain uusittua lääkereseptit. Samalla pääsin kertomaan lonkasta lääkärille, joka tutki sen. Lopputuloksena oli seurantalinja ja vähän lääkitysmuutoksia. Toivotaan, että se riittää, koska muuten tulee komento takaisin reumapolin hoitoon.
Illalla päätin lähteä kokeilemaan, mitä lonkka tykkää hölkkälenkistä. Eilen jäi suunniteltu lenkki juoksematta, joten tänään moinen oli syytä juosta etenkin, kun posti toi puhelimelle hihakotelon. Lenkillä hihakotelo osoittautui oivalliseksi kapistukseksi. Yhtään ei haitannut juoksemista, mutta puhelin oli kuitenkin käytettävissä paljon helpommin kuin taskussa.
Sinällään lenkki jäi vähän turhan lyhyeksi, koska juoksu ei oikein kulkenut. Toisaalta rankka oli lenkki - intervallivauhtia kolmen kilometrin lenkki. Menin kyllä vauhtia, mutta juoksin vain kaksi kilometriä. Pidemmällekin olisin varmasti jaksanut, mutta tuntui jo nyt niin pahalta, etten jaksanut tsempata itseäni pidemmälle. Lonkka kuitenkin piti lenkistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti