Aamulla heräsin hyvien yöunien jälkeen. Ilmeisesti polvi on joko kivuttomampi tai sitten olen oppinut kääntämään kylkeä ilman, että satutan polvea. Kuitenkin ylös pääseminen oli haastavaa, koska polvi oli todella jäykkä. Selvästi kipujen vähentyessä jäykkyys lisääntyy.
Illan käytin sitten siirtämällä luuni kotipaikkakunnalta Savoon. Alkumatka meni isäni kyydissä, kun hän heitti minut muutaman kymmenen kilometrin päähän suoraan Savon junalle. Autoon vääntäytyminen jäykän polven kanssa oli epämiellyttävää. Kuskinpaikalle pääseminen olisi ollut paljon helpompaa, koska sinne voi työntää oikean jalan ennen kuin istuu.
Rautatieasemalta reissu jatkui junalla, jossa kävin myös kokeilemassa liikkuvassa junassa kävelemistä. Ei kamalan helppoa, kun ei uskalla luottaa jalkaan juuri lainkaan. Kuitenkin perässä kulkevat ihmiset olivat paljon ymmärtäväisempiä hitaaseen etenemiseen, kun käytin yhtä keppiä.
Kun autoilun jälkeen vihdoin pääsin perille mökilleni, raahasin tavarat sisälle ja aloin ihmetellä huomista kauppalistaa. Noin puolen tunnin pyörimisen jälkeen huomasin, etten ole käyttänyt keppiä mökissä lainkaan. Eli kyllä se polvi hetki hetkeltä paremmin kantaa, kun kepinkin jo unohtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti