Tänään oli taas vuorossa autoilu päivä ja ajaminen oli todella hankalaa. Ensimmäistä kertaa taudin historiassa piti pysähtyä vähintään tunnin välein jaloittelemaan, että pystyi ajamaan. Lisäksi väsyttikin sen verran, että 400 kilometrin matkalla joutui ottamaan muutaman minitorkutkin. Väsymyksen takia ei kamalasti huvittanut kipulääkettäkään ottaa.
Tänä viikonloppuna on vahvistunut päätös siitä, että minä soittelen lääkärille jo ennen elokuuta ja juttelen taudin jatkohoidosta. Taidan joutua antamaan periksi ja painua pyytää lähetettä reumapolille, jos sieltä löytyisi uusia keinoja. Nykyisessä elämäntilanteessa niiden reumapolikäyntien järjestäminen on vaan kohtalaisen haastavaa. Savosta reissuun tarvitsee kaksi päivää, Espoosta riittää yksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti