Polvi oli tänään niin kivuton, että jopa unohdin sen olevan vammautunut. On todella mukavaa päästä tekemään myös niitä mukavia työtehtäviä, joihin kuuluu liikkumista. Kävin tänään ensimmäistä kertaa polvivamman jälkeen ajelulla työkaverin kanssa ja tulihan siinä keskusteltua huomattavan paljon asiaakin. Vasta autossa tajusin, miten ikävä minulla onkaan ollut näitä reissuja.
Illalla lähdin koiran kanssa koirapuistoon ja sujuvasti unohdin laittaa polvituen. Otin sen työpäivän jälkeen hetkeksi pois, että iho saisi hengittää. Puistossa seistessä ja kävellessä sitten muistin, että minulla tosiaan on vammautunut polvi. Reissun jälkeen polvi oli ehkä hieman turvoksissakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti