Työmatkalla heräsin tosiasiaan, että mielialani on viime aikoina ollut todella matalalla. Mielialanlasku on ihan ymmärrettävää, koska viime aikoina on tullut eteen melkoisesti sulateltavia asioita. Osa on ollut positiivisia ja osa negatiivisia. Joka tapauksessa kaikki ne syövät henkisiä voimavaroja ja jossain kohti voimavarat yksinkertaisesti loppuvat.
Minä huomaan itsessäni, että syömisten hallinta vaikeutuu huomattavasti, kun mieliala on matalalla ja näin on käynyt nytkin. Toisaalta poden huonoa omaa tuntoa kaikesta syömisestäni, mikä osaltaan lisää järjettömissä syömisiä. Tämä puolestaan näkyy sekä vaa'alla että jaksamisessa. Negatiivinen oravanpyörä on valmis.
Nyt pitäisi vaan jostain löytää tapa kääntää pyörän pyörimissuuntaa. Olen moneen kertaan huomannut, että oravanpyörä voi olla myös positiivinen, jossa positiiviset asiat ruokkivat toisiaan.
Huomaan myös monessa kohti aliarvioivani pystymistäni ja toisaalta koen harvoin onnistumisen tunteita. En edes jaksa alkaa ratkoa mitään monimutkaisempia ongelmia, joka myös vähentää henkisesti tärkeitä onnistumisia. Nämä taitavat olla ihan perinteisiä masennuksen oireita. Vielä on kuitenkin olemassa usko paremmasta tulevaisuudesta. Haluan uskoa, että asioiden ratketessa vähitellen, mielialakin lähtee paranemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti