Aamulla liki yhdentoista tunnin yöunien jälkeen pääsin nauttimaan keväisen toukokuun parhaista puolista. Ulkona oli lämmintä yli 20 astetta ja siirryinkin juomaan aamukahviani terassille. Pieni tuulenviri hätisti hyttyset, koski kohisi kilpaa lintujen laulun kanssa. Totesin, että jos tarvitsisi määritellä onni, tämä voisi olla aika lähellä sitä.
Yön nukuin huonosti ja aamullakin selkä oli melkoisen kipeä. Kuitenkin riittävän kipulääkityksen ja rauhallisen kävelyn myötä päivä on ollut melko siedettävä. Tosin kamalan pitkään en tämän kaltaisia päiviä jaksa.
Olen luonut kamalasti toiveita keskiviikkoiselle lääkärin puhelulle. Toivottavasti edes osa toiveista toteutuu. Pahimmillaanhan lääkäri voi todeta, että reumalääkitys on nykyisellään kunnossa ja sitä ei ole syytä muuttaa. Toisaalta hän voi olla myös sitä mieltä, että biologista lääkettä ei ole syytä vaihtaa, koska enmg oli normaali. Ei pitäisi maalata piruja seinille, mutta niin monesti olen tämän taudin kanssa joutunut pettymään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti