torstai 4. huhtikuuta 2013

Nenä kohti etelää

Kun selkä on kipeä, kannattaa ehdottomasti lähteä ajamaan useampaa sataa kilometriä. No tällä erää ei ollut vaihtoehtoja, joten rauhakseen ja riittävillä tauoilla ajelin. Pisin yhtäjaksoinen ajomatka taisi olla 100 kilometriä, joten tiheään sitä taukoja tuli pidettyä. Silti perillä sekä selkä että polvi olivat äkäisiä.

Perillä pääsin kokeilemaan porraskävelyä vähän reilummin, koska kaksikerroksisessa talossa vaan joutuu kiipeämään. Yllättäen normaaliin savolaiselämääni ei juuri portaita kuulu, joten tarkkaa käsitystä polven kunnosta ei tältä osin saa ihan arjessa. No nyt tuli tehtyä kokeita ja totesin, että ylöspäin kertaalleen portaat menevät melko hyvin vuoroaskelein, mutta alaspäin on syytä tulla porras kerrallaan. Toisella yrittämällä joutui rauhoittamaan kiipeämistäkin.

Pääsin samalla postin ääreen ja kirjoitinkin polven tapaturmasta selvityksiä vakuutusyhtiölle. Melkoisen epämääräisiä kysymyksiä minulta kysyttiin, mutta sain niihin kuitenkin vastattua. Minusta tuntuu, että olen täyttänyt nuo samat asiat ainakin viidessä paikassa. No toivotaan, että vähitellen vakuutusyhtiökin saa aikaan päätöksiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti