Tänään on ollut kohtalaisen normaali olo, joten uskaltauduin illalla lenkille. Ajatuksena oli kävellä rauhallinen puolen tunnin lenkki jaksamisen ja olon mukaan. Rauhallisella kävelyllä eivät sykkeet juuri nouseet ja päädyin kävelemään aina vain reippaammin. Melko pian oltiin maksimikävelynopeudessa, jota on erittäin hankala pitää yllä pidempään. Niinpä päätin kokeilla pientä pätkää rauhallista hölkkää, jotta saan selville, miten toipuminen lentsusta etenee.
Havahduin vajaan tunnin kuluttua kotoa lähdöstä, että lyhyeksi ajateltu juoksupätkä jatkuu edelleen ja tuntuu hyvältä. Kotiin päästyäni tarkastelu kertoi, että hölkkäilin viitisen kilometriä. Lenkki ei ollut mitenkään erityisen hidas hölkkälenkiksi, vaan sellaista luonnollista hölkkävauhtiani.
Lenkin jälkeen henki pihisi jonkin aikaa. Ei varsinaisesti ahdistanut samalla tavalla kuin hengenahdistuskohtauksissa aikaisemmin. Kunhan vain vinkui ja jokin tuntui hieman värähtelevän hengitysteissä. Harkitsin astmapiippuun tarttumista, mutta vinkuminen helpotti iltapalan aikana, joten jäi avaavan lääkkeen vaikutus kokeilematta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti