Viisaasti reissuun lähtiessä pakkasin liikuntatavarat yhteen reppuun. Matkaan
lähti myös sykemittarin muut osat, mutta lähetin jäi kotiin. Tänään sitten
ensimmäisen kerran tällä reissulla kävin liikkumassa tosimielellä. Kyllä
harmitti, kun totesin, etten muistanut ottaa lähetintä mukaan. Hassusti tuli
sellainen olo, että liikunta menee hukkaan, koska en mittaa rasitusta
sykemittarilla. Eli siis liikunnasta on tullut kovin teknistä.
Joka tapauksessa tein salilla yläkropan lihakset ja pitkät rauhalliset
venyttelyt treenin päätteeksi. Löysin tuolta uimahallin salilta nk. seniorisalin,
jossa on huomattavasti enemmän tilaa venyttelyyn ja yleensä myös vähemmän muita
ihmisiä. Ainakin muut tekevät paljon rauhallisempaa treeniä kuin salin
"rautapuolella". Lisäksi sieltä löytyy myös hyödyllisiä apuvälineitä
kuten jumppapalloja lihashuollon avuksi.
Alkuverryttelyn tein pyöräilemällä. 20 minuuttia poljin ja hiki virtasi,
eikä takamuskaan suuresti noista pyöränsatuloista pidä. Yllättävän hankalaa
pyöräily on pitkän tauon jälkeen, mutta eiköhän siihen totu ajan kanssa. Koko
talven, jos polkee vähintään kerran viikossa, niin luulisi keväällä ainakin
takapuolen kestävän paremmin.
Koska olin uimahallin salilla, kävin tekemässä loppuverryttelyn altaassa.
Tällä kertaa kuitenkin uin muutaman altaanmitan vapaauintia. Taas huomasi,
miten paljon sitä oppii todella lyhyessä ajassa. Uinti oli paljon helpomman
tuntuista. Välttämättä vauhtia ei vielä ole tullut lisää, mutta kokonaisuutena
homma tuntuu paljon vaivattomammalta. Nyt vain tämänkin lajin osalta reilusti
lisää harjoitusta, niin eiköhän se ala luistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti