Tänään jatkoin samalla linjalla kuin eilen. Tosin kävelyaskeleita tuli tuplaten eiliseen. Tätä kirjoittaessani mietin, että pitäisi lähteä lyhyelle juoksulenkille tuon selän takia, mutta luultavasti olen laiska ja päädyn nukkumaan ilman lenkkiä ja heräilen yön, kun selkä on hankala. Elämä on valintoja.
Junassa istuminen oli tänään huomattavasti tylsempää ja hankalampaa kuin eilen. Selkä ei vaan pidä istumisesta ja kauhean montaa kertaa ei junaa kehtaa kävellä edes takaisin. Vaihdotkin olivat niin lyhyitä, ettei siinä välissä lenkkiä juuri kävelty. Joku viisas sanoi joskus, että kauas on pitkä matka - siihen on pakko yhtyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti