Tulevan pääsiäisen kunniaksi saimme kiirastorstaista etäpäivän. Käytännössähän etäpäivä tarkoittaa sitä, että päivän ohjelman voi suunnitella aivan erilaisilla ehdoilla kuin tavallisen arkipäivän ohjelman. Niinpä aloitin aamuni aamupalan jälkeen kahvakuulajumpalla. Sinällään jumppa oli hyvä, mutta siitä ei jäänyt ihan samalaista fiilistä kuin edellisestä kahvakuulailusta. Tässä jumpassa ei minusta käytetty kahvakuulan ominaisuuksia hurjasti hyödyksi ja saman treenin olisi voinut tehdä hyvin millä tahansa painolla.
Jumpan jälkeen pakkasin tavarat ja siirryin vanhemmilleni pääsiäisen viettoon. Pakatessani mietin sitä, miten olen joskus kokenut aamuliikunnan piristävän. Nyt oli sellainen olo, että jos ei olisi ollut pakko lähteä, olisin luultavasti kuluttanut päivän löhöilemällä sängyllä ja surffaamalla netissä.
Illalla kävin vielä tekemässä rauhallisen ja palauttavan kävelylenkin. Hiukan olisi houkuttanut juosta, mutta pidin kuitenkin järjen päässä ja tyydyin kävelemään. Oli mukava pitkästä aikaa kävellä koiran kanssa lapsuuden maisemissa ilman kiirettä ja suorituspaineita. Toivottavasti kevyt liikunta helpottaa jalkojen palautumista kahvakuulatunnista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti