Oikea etusormeni on kipuilut jonkin aikaa. Eilen ja tänään olen ollut tilanteessa, jossa joudun valitsemaan syömiseni sen mukaan, millaista ruokaa sormi antaa syödä. Veitsen käyttö on ollut melko haastavaa, joten on pitänyt valita ruokia, joissa ei tarvitse kamalasti leikellä mitään. Täytyy myöntää, että tällaiset hetket ovat henkisesti yllättävän vaikeita, kuten muutenkin taudille periksi antaminen.
Illalla pohdin opiskelukaverin kanssa juoksemisen tavoitteiden asettelua ja vähän treenaamistakin. Kyllä on mukava keskustella ihmisen kanssa, jolla on asiasta vähän kokemusta ja vahvat mielipiteet. Kaikkia hänen ajatuksiaan en suostu nielemään, mutta onpa ainakin toinen näkemys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti