Tänään oli kevään ensimmäinen venyttelyjumppa ja sinnehän se oli suunnattava. Pumppi tuntui lihaksissa ja varmaan osittain siitä syystä tunsin olevani notkea kuin ratakisko. Samoin pitkät staattiset pidot olivat hyvin haastavia, koska lihakset kertoivat vahvasti mielipiteensä. Kaiken kaikkiaan yllättävän vähän tuntui selän alue olevan jumissa. Kaikki avaavat liikkeet onnistuivat hyvin ja ainoat kiristykset tuntuivat olkapään lihaksissa.
Jumpan jälkeen päätin jälleen kerran olla epäviisas ja menin uimaan. Altaassa oli taas tungosta, mutta tällä erää päädyin silti uimaan puolen tunnin intervallitreeni. Tällä erää treeni olikin melko raskas. Tein normaalista tavastani poiketen niin, että uin 25 metriä kohtuullista tahtia ja sen jälkeen jäin päätyyn odottelemaan sykkeen ja hengityksen tasaantumista. Hengitys oli taas melko ahtaalla. Vaikka sykkeet pysyivätkin kurissa, niin viimeinen pätkä oli todella tuskainen hengityksen suhteen.
Kotiin ajellessani nautiskelin mukavan raukeasta olosta. Samalla tuli mietittyä miten paljon suhtautumiseni liikkumiseen on muuttunut viimeisen vuoden aikana. Liikuntaa seuraavan hyvänolontunteen kyllä tunnistin, mutta en millään olisi uskonut näkeväni näin paljon vaivaa saadakseni sen hyvän olon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti