Tänään aamulla ihmettelin taas pienen ihmisen järkevyyttä. Tuntui kuin joku olisi asentanut jalkojen paikalle puupökkelöt ja viritellyt pökkelöiden väliin huonosti toimivat saranat. No toisaalta, voiko jotain muuta olettaa, jos ensin tekee tauon jälkeen jalkatreenin täysillä ja seuraavana päivänä jatkaa pumpissa jalkalihasten rääkkäämistä. Lihakset kertoivat ansaitusti mielipiteensä asiasta. Toivottavasti opin jotain ainakin venyttelyn ja palautusravinnon tärkeydestä.
Iltapäivällä oli sitten vuorossa suosikkivesijumppa. Tällä erää jumppa ei ollut niin hyvä kuin parina edellisenä kertana. Keskityttiin ylävartalon lihaksien rääkkäämiseen ja käytettiin kellukkeita apuna. "Painot" rasittivat sormien niveliä ja muutenkin olisin kaivannut parin päivän lihastreenin jälkeen aerobisempaa jumppaa. Tällä erää jumppa oli todella matalasykkeinen ja oikeastaan jopa tylsä. Kauheasti ei harmita, etten ensi viikolla pääse tähän jumppaan.
Jumpan jälkeen kotiin ajellessani mietin, että oikeasti olisi aiheellista pitää lepopäivä. Oli rehellisesti todella väsynyt olo. Väsymys ei ollut samalla tavalla sairasta väsymystä kuin reuman aiheuttama väsymys, vaan sellaista rehellistä rasituksen jälkeistä väsymystä. Torstaille olen suunnitellut lepopäivän - tällä hetkellä suunnitelmassa on vain vartin venyttely. Katsotaan, miltä olo huomenna tuntuu. Jos voipumusta on edelleen ilmassa, lienee syytä ottaa lepo huomiselle, vaikka se tarkoittaakin loppuviikoksi turhan tiheitä salikäyntejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti