Aamulla käytiin taas äidin kanssa täyttämässä sienikori. Suppiksia on metsässä niin paljon kuin jaksaa vaan kerätä. Pienimmät saattoi jättää ihan hyvillä mielin kasvamaan ja poimia vain isoimmat ja parhaimman näköiset. Tunnin verran käveltiin rauhakseen ja välillä pysähdyttiin poimimaan sieniä. Selkä tykkäsi moisesta rauhallisesta menosta ja toisaalta toistuvista kyyristelyistä. Kun hinku saada niitä sieniä koppaan on riittävä, viitsii kumartua, vaikka se vähän sattuisikin selkään ja vähitellen selkä vertyy.
Iltapäivällä nautin taas uimahallin läheisyydestä ja kävin uimassa. Tällä kertaa ajattelin kokeilla, miten onnistuisi vapaauinnin uiminen hitaasti ja järkevillä sykkeillä. Alkuun homma tuntui tosi vaikealta ja väkisin meinasi uida turhan kovaa. Kuitenkin puolen kymmenen yrityksen jälkeen joku tuntui osuvan paikoilleen ja sai mukavasti uitua 25 metriä ilman, että sykkeet nousivat liian korkealle. Uin yhteensä puoli tuntia, josta ensimmäinen viisi minuuttia meni lämmitellen rintauinnilla ja lähes kaikki loppuaika siten, että uin 25 m vapaata ja palauttelin takaisin tullessa rintauinnilla. Hienoa huomata, että kunnon kehittyessä uinnistakin löytyy vaivattomuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti