Aamulla heräsin virkeänä loistavien yöunien jälkeen. En muista, milloin olen
nukkunut yön näin hyvin. Ensimmäisen kerran katsoin kelloa viiden aikaan ja
nukuin sen jälkeen vielä pari tuntia. Liekö reumalääkkeen annosmuutoksella
tekemistä asian kanssa vai oliko hyvät yöunet täysin sattumaa. Joka tapauksessa
toivottavasti tällaisia öitä tulee lisää.
Aamulla nousin vaa'alle parin päivän tauon jälkeen. Vaaka näyttikin mukavia
pyöreitä lukemia. Kaiken kaikkiaan vuoden alusta on painoa lähtenyt 12,5 kg.
Muutos kaikkiaan on niin hidasta, ettei sitä säännöllisillä punnituksilla juuri
huomaa. Sitten kun yllättäen paino ylittää jonkun mukavan tasaluvun, yllättyy
siitä, miten paljon on oikeasti tapahtunut lähes huomaamatta. Tällainen
painonpudotustapa todella motivoi, koska ruokavalion koossapitäminen ei ole
erityisen vaikeaa eikä vaadi jatkuvia taisteluita mielitekojen kanssa.
Näiden hienojen tapahtumien ja kandin papereiden saamisen kunniaksi päätin
lähteä naapurikaupunkiin uimaan. Juhlistamistapa se sekin on. Uin puolen tunnin
rauhallisen pätkän. Uintilajina oli vapaauinti ja tosissaan sai taas keskittyä
riittävän rauhalliseen uimatahtiin. Keskittyminen kannatti ja sain kuin sainkin
uitua järkisykkeisen treenin. Vähitellen huomaan myös tekniikan hioutuvan
paremmaksi, kun malttaa uida rauhakseen ja jaksaa jatkaa pidempiäkin pätkiä.
Illalla kävin sitten juoksukoulun mukaisella lenkillä ja hölkkäilin kaksi
neljän minuutin juoksupätkää. Hiljaa edetään edelleen tällä saralla, mutta usko
siihen, että rauhassa ja alhaisilla sykkeillä saan toivomani tuloksen, on
vahva. Tänään sai jo lenkillä selvästi hölkätä eivätkä sykkeet nousseet
taivaisiin. Tähän saakka nuo pätkät ovat olleet lähinnä laahustelua. Ehkä
kroppakin vähitellen oppii suhtautumaan juoksuun rauhallisemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti