Tälle päivälle olin suunnitellut viikon pitkän juoksulenkin. Eli ajatuksena hölkkäillä noin 5 km sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä. Aamulla olo oli niin jäykkä ja hidas, että epäilin jo ennen juoksuun pyrähtämistä, mitä lenkistä tulee. Mutta periaatteesta päätin hölkkäillä ainakin vartin, jos mihinkään ei satu. No aloitin tarkoituksella korostetun hitaasti, jos se helpottaisi oloa. Hölkkäilin kunnes viitsiminen loppui. Tuloksena elämäni pisin hölkkä 6,8 km ja aikaa meni noin tunti ja vartti. Eli vauhti ei todellakaan päätä huimannut, mutta olisin jaksanut vielä hurjasti pidemmälle. Jäykkyyskin hävisi ensimmäisen kilometrin aikana ja sen jälkeen juoksu oli lähinnä nautittavaa.
Iltapäivällä kävelin salille tekemään käsitreenin. Koska viime viikolla lintsasin vatsalihasten rääkkäämisestä, päätin tehdä ne tänään käsipäivän yhteydessä, koska käsitreeni muuten on yleensä kevyt. Nyt oli salilla sen verran reilusti mukavaa porukkaa, että aika tuntui menevän kuin siivillä ja sain tehtyä loistavan treenin. Pienen ikävän sivumaun treeniin teki selkä, joka oikkuili vatsalihastreenissä ja melkein esti koko istumaan nousut. Mutta kokonaisuudessaan mukava käsitreeni, ehkä minä tästäkin päivästä alan vähitellen pitämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti