Yleensä olen pyrkinyt lähtemään lenkille aamulla ennen päivän muihin toimiin ryhtymistä. No tänään aamulla oli niin saamaton olo heti lähtöönsä ja hengittäminen tuntui olevan hyvin vaikeaa. Koko rintakehä tuntui tosi jäykältä. Parin tunnin hereillä olon jälkeen helpotti, mutta ei paljon aamulenkki houkutellut. Mistä lienee tauti taas suuttunut.
Kävin sitten koko päivän taistelua itseni kanssa lenkille lähdöstä. Hommaa ei helpottanut juoksuohjelman päivän treeni "Tee rauhallinen kävelylenkki. Kävele niin pitkään kuin huvittaa". No ei olisi huvittanut yhtään. Onneksi oli koira, joka pakotti ovesta ulos.
Siinä ensimmäisiä metrejä kävellessäni mietin, että mihin sitä lähtisi ja päätin käydä katsastamassa tuosta läheltä menevän pururadan. Kolmen kilometrin lenkki kierrettiin ja totesin, että aika mäkistä maastoa. Pahimmillaan kävelessä sykkeet olivat yli 170 ja piti sitä yhteen mäkeen pysähtyä hengittelemäänkin kesken nousun. Eli ei siis ihan aloittelijan maastoja. Isot pojat tiesivät kertoa, etteivät ne pidemmät lenkitkään ole yhtään vähemmän mäkisiä. 1,2 km lenkki olisi kuulemma tasaisempi, mutta se on niin turkasen lyhyt ja toisaalta sinne joutuu kulkemaan vähän pidemmän matkan.
Mutta kaikkiaan sellainen hyvä reipas lenkki tuli heitettyä. Tunti meni aikaa ja tahti oli reipasta kokoajan. Sports Tracker antoi kävelynopeudeksi reilun 5 km/h, mikä on minulle tässä kunnossa reipas kävelytahti, jota kuitenkin jaksaa ylläpitää pitkäänkin.
Nyt vaan iltavenyttelyt ja nukkumaan. Jos aamulla saisi lähdettyä lenkille heti herättyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti