Otsikon mukainen harjoitus oli päivän juoksuohjelmassa. Koska olen yrittänyt rytmittää salitreenit pois juoksupäiviltä, niin päätin tänään lähteä salille tekemään treenin. Alunperin viikon ohjelmaa suunnitellessani ajattelin, että tänään olisi hyvä päivä tehdä jalkatreeni, kun seuraava juoksu on vasta keskiviikkona. Hyvä suunnitelma, mutta muistin suunnitelman vasta nyt. Treenasin siis kädet.
Treeni oli tosi tukkoinen. Jotenkin oli sellainen olo, ettei sopivia painoja löytynyt ollenkaan. Jossain liikkeessä edelliset painot olivat aivan liikaa ja jossain liikkeissä liian vähän. Jossain liikkeessä ei löytynyt sopivaa painoa ollenkaan, vaan ne oikeat painot olivat jossain vaihtoehtojen välissä. Pienillä painoilla liike oli liian helppo ja isommilla painoilla niin raskas, ettei tekniikka kestänyt. Pitänee varmaan muutamaa liikettä googletella, että löytyisikö joku vaihtoehtoinen suoritustapa, jolla pääsisi välivaiheen yli.
Sitten syystä jostain ranteet päättivät olla hankalat. Eli kun liike muuten onnistui, niin sitten ei saanut pysymään rannetta jäykkänä ja homma sattui ranteisiin. Ja kaiken lisäksi fiilis treenatessa oli tosi vetämätön ja saamaton. Kaikki hommat tuli tehtyä silleen 80-90 % teholla. Ei vaan ollut ollenkaan sellainen käsitreeniolo - paljon enemmän olisi ollut jalkatreeniolo, mutta kun kerran luulin ohjelmassa olevan käsitreenin, niin sellaisen sitten tein.
Sitten tulin kotiin ja päätin, että käyn suihkussa, syön ja menen päikkäreille. Muuten loistava suoritus, paitsi ettei uni tullut ja selkäänkin sattui makoilu, joten nousin ylös ja siistin koiraa. Tosin vätyspäivänä en jaksanut viritellä trimmauspöytää vaan saksin lattiatasossa sen mitä kerkesin. Lopputuloksena koiralla on tosi kynityn näköiset jalat ja minulla selkä turkasen kipeä.
Tänään on ollut sellainen fiilis, että hittoon kaikki urheilu ja haaveet painonpudotuksesta. Haluan vaan olla kotona ja möllöttää ja nukkua 20 tuntia vuorokaudessa ja syödä herkkuja sen 4 hereilläolotuntia. Tosiaan tauti selkeästi yrittää aktivoitua, mikä tuo mukanaan väsymystä ehkä sen takia, että tulehdukset lisääntyvät, mutta myös sen takia, ettei saa öisin nukuttua hyvää virkistävää unta. Ja kun väsyttää, niin kaikki oireetkin tuntuvat entistä pahemmilta ja laskevat mielialaa. Oravanpyörä on valmis.
Nyt siis etsiskellään sitä motivaatiota ja vietetään rötväyspäivää. Toivottavasti huomenna on parempi päivä.
Lisähuomautuksena: tästä tekstistä piti tulla sellainen epäfiksu itsesääliruikutus - epäonnistuin tänään siinäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti