Palloilua

Yö meni muuten kohtalaisesti, mutta vietin vatsakipujen kanssa pöntöllä toista tuntia keskellä yötä. Selkeää syytä vatsakrampille en keksinyt, mutta tovin vessassa istuminen helpotti ja vaikeutti aamua melkoisesti.

Pääsin kuitenkin aamulla ylös sängystä ja kiireisen aamiaisen jälkeen lähdin kohti pallojumppaa. Vajaa tunti rääkättiin itseämme jumppapallon kanssa ja kyllä noinkin yksinkertaisilla välineillä saa hyvinkin hien pintaan. Odotan pelonsekaisin tuntein syvien vatsalihasten mielipidettä. Silti hauskaa oli.

Aamulla herätessä olo oli vähän tukkoinen, mutta päätin kuitenkin lähteä harrastamaan liikuntaa, koska tukkoisuus hävisi, kun pääsi liikkeelle. Jumpan jälkeen saunassa oli kuitenkin melko tukkoinen olo ja iltapäivällä alkoi poskionteloissa tuntua tulehdusoireita. Vielä ei ole kunnon tulehdusta päällä, mutta päätin varoiksi siirtää Trexanin ottamisen ainakin huomiselle.

Hölkäten jumppaan

Aloitin tämän aamun melko räväkästi liikunnan saralla. Olin varannut pallojumppatunnin ja päätin taitaa matkan uimahallille juosten. Juostessa mietinkin, onko kyse hyötyliikunnasta, jos kulkee matkat juosten. Toki hölkkäsin jo hölkkäämisen takia, joten sinällään kyse ei ollut hyötyliikunnasta, vaikka hölkkä veikin minut paikasta toiseen. Onnistuin vielä eksymään matkalla, joten lenkistä tuli hieman pidempi kuin olin suunnitellut. Silti hölkkä tuntui hyvältä eikä lenkin jälkeenkään hurjasti väsyttänyt, joten ei se lenkki hukkaan mennyt.

Pallojumpassa en tällä kertaa juuri säästellyt ja jumpan jälkeen vatsan seudun lihakset tuntuivat todella väsyneiltä. En oikeastaan kovin innokkaasti odota, mitä mieltä ne ovat moisesta rääkistä huomenissa. Toivottavasti eivät hurjasti kipeydy, vaikka rääkätyiksi tulivatkin.

Palloillen

Viikonloppu pääkaupunkiseudulla sai hyvän alun, kun innostuin lähtemään pallojumppaan. Fyssari joskus aikanaan suositteli jumppapalloa ja onhan siitä paljon hyvää kuulunut muualtakin, mutten silti ole onnistunut moista hankkimaan, enkä toisaalta oikein kokeillutkaan. Jumppa rääkkäsi kyllä huolella syviä vatsalihaksia ja vaati tasapainoilua. Ehdottomasti hankin jumppapallon, kunhan johonkin vakiinnun.

Jumppa oli Mäkelänrinteen uintikeskuksessa ja samalla kävin ihmettelemässä moista uimahallia. Onhan se aika eri kaliiberia kuin hallit, joissa olen aikaisemmin käynyt. Vielä en malttanut uida matkaa pitkässä altaassa, mutta eiköhän sekin hetki koita. Nyt tyydyin vesijuoksemaan ja katselemaan lasten uimahyppyharjoituksia.