Matkauintia

Tänään oli kurssin ohjelmassa siirtyminen kartanomaisemista pääkaupunkiseudun sykkeeseen. Matkalla kävin pulahtamassa uima-altaassa ajatuksena uida matkaa. Uinkin melkein tunnin ja matkaa kertyi himppasen alle kaksi kilometriä. Hyvin huomasi, miten tylsää altaan sahaaminen on, ja ymmärrän täysin, että uimatreenini ovat yleensä enemmän vauhtitreenejä kuin matkatreenejä, vaikka näitä rauhallisia matkaakin pitäisi uida säännöllisesti.

Havaitsin myös uidessani, että vapaauinnista on salakavalasti tullut se helpoin ja miellyttävin tapa liikkua vedessä. Aikaisemmin se oli selvästi rinta. Nyt piti oikeasti keskittyä siihen, että pysyi rintauinnissa, eikä vaihtanut vapaalle ongelman tullessa. Selvästi se tapa, mitä käyttää paljon, on se mihin kroppa haluaa vääntäytyä. Nyt pitää ottaa kyllä rintatreenejäkin ohjelmistoon, koska muuten menee tuntuma siihen tyystin.

Lonkan tuomio

Kävin tänään näyttämässä lonkkaa lääkärille ja hänen mielipiteensä oli, että reumahan se syyllinen on. Oli sitä mieltä, että hoitoni nivelelle on ollut aivan oikea - tuntemusten mukaan kevyttä liikuntaan, lepoa, tulehduskipulääkettä ja kylmää. Lääkärin väännellessä jalkaa olin todella yllättynyt, miten vähän se liikkui suhteessa terveeseen jalkaan. Toki tiesin, että se on jäykkä, mutten arvannut, että se todellakin on noin jäykkä.

No jatkossa mennään edelleen lonkan ehdoilla. Uuden kipulääkkeen sain kokeiluun ja noita reumalääkkeitä jälleen säädetään ylöspäin. Mitään uutta ja yllättävää en siis lääkärikäynniltä saanut, mutta onpa taas vähän varmempi olo.

Lekurireissun jälkeen painuin uimaan ja uinkin puolisen tuntia vaparia. En tiedä kehittyykö kunto vai tekniikka, mutta kerta kerralta uiminen on helpompaa. Toisaalta tuntuu, että tekniikka paranee ja rentous löytyy, joten tuskin sitä ainakaan väärään suuntaan ollaan menossa. Muuten olen jättänyt tänään liikunnat harrastamatta. Lepopäivää ei siis tästäkään päivästä tullut, mutta kyllä sellainen tähän lähipäiviin pitää saada järjestettyä.

Rentoa uintia

Kävin tänään kaverilla ja samalla reissulla uimassa. Ajattelin uida tänään rauhallisen ja rennon puolituntisen rintaa. Totesin kuitenkin jo ensimmäisellä altaanmitallisella, että rintauinti ei ole tänään hyvä laji. Lonkassa tuntui ikävä kipu jokaisella potkulla, joten uituani 50 metriä päätin siirtyä vapaauinnin pariin.

Tällä kertaa vaparipotku onnistui hyvin ja uinkin puolituntia rennon letkeää vapaauintia. Yllättävän hyvin sai pidettyä sykkeet kurissa kun oikein aktiivisesti keskittyi rauhallisen uintiin. Vaikka tein volttikäännökset altaan päissä, sain hyvän ja rauhallisen treenin. Taas totesin, että vaparin tekniikka paranee vähitellen harjoittelemalla ja uimalla. Kesällä jaksoin hädin tuskin uida vaparia viisikymmentä metriä, nyt meni helposti ilman taukoja vajaa puolikilometriä. Toki lopussa huomasi, miten kroppa rupesi väsymään. Jaksoin kuitenkin uida puolituntia vapauintia ihan helposti.

Hyötyliikuntaa

Aamupäivällä olo oli melkoisen jäykkä. Eipä ole aikoihin ollut herääminen näin vaikeaa. Onneksi jäykkyys helpotti vähitellen ja iltapäivällä sain raahattua luuni uima-altaaseen. Uin puolisen tuntia ja tällä erää otin teemaksi intervallitreenit. 25 metriä on pitkä matka, kun sen yrittää uida täysillä. Selvästi rentous häviää, kun uintiin yrittää saada lisää vauhtia. Rennon letkeää matkavauhtia pystyy kyllä uimaan, mutta vauhdin lisääntyessä tekniikka hajoaa. Ei ole helppolaji vapaauinti.

Illalla tarjoutui sitten mahdollisuus hyötyliikuntaan. Tunnin verran tein lumitöitä ja kyllä siinä lämmin tuli. Sykemittarikin väitti kulutusta vähintään kohtalaiseksi. Kyllä oli mukava nauttia pikku pakkasesta ja tehdä samalla jotain hyödyllistä.

Uimahallipäivä

Tänään oli kevään ensimmäinen venyttelyjumppa ja sinnehän se oli suunnattava. Pumppi tuntui lihaksissa ja varmaan osittain siitä syystä tunsin olevani notkea kuin ratakisko. Samoin pitkät staattiset pidot olivat hyvin haastavia, koska lihakset kertoivat vahvasti mielipiteensä. Kaiken kaikkiaan yllättävän vähän tuntui selän alue olevan jumissa. Kaikki avaavat liikkeet onnistuivat hyvin ja ainoat kiristykset tuntuivat olkapään lihaksissa.

Jumpan jälkeen päätin jälleen kerran olla epäviisas ja menin uimaan. Altaassa oli taas tungosta, mutta tällä erää päädyin silti uimaan puolen tunnin intervallitreeni. Tällä erää treeni olikin melko raskas. Tein normaalista tavastani poiketen niin, että uin 25 metriä kohtuullista tahtia ja sen jälkeen jäin päätyyn odottelemaan sykkeen ja hengityksen tasaantumista. Hengitys oli taas melko ahtaalla. Vaikka sykkeet pysyivätkin kurissa, niin viimeinen pätkä oli todella tuskainen hengityksen suhteen.

Kotiin ajellessani nautiskelin mukavan raukeasta olosta. Samalla tuli mietittyä miten paljon suhtautumiseni liikkumiseen on muuttunut viimeisen vuoden aikana. Liikuntaa seuraavan hyvänolontunteen kyllä tunnistin, mutta en millään olisi uskonut näkeväni näin paljon vaivaa saadakseni sen hyvän olon.

Uimaleluja

Tänään sain haettua postista paketin, joka sisälsi pullarin ja lättärit. Eipä iltapäivälle ollut sitten muita vaihtoehtoja, kuin mennä kokeilemaan kyseisiä leluja uima-altaaseen. Hyvin huomasi, että sai siirrettyä rasitusta käsille ja pystyi todella hyvin keskittymään käsivetojen tekniikkaan. Odotan mielenkiinnolla, mitä lihakset moisesta sanovat. Ainakin uidessa tuntuivat hyviltä apuvälineiltä ja toivat vaihtelua treeniin.

Kävin myös kokeilemassa kävelemistä ilman tukipohjallisia. Tunnin lenkillä ei tuntunut kipua jalassa oikeastaan lainkaan, joten kovasti tekisi mieli syyttää pohjallisia. Huomenna kokeilen vuorostaan pohjallisten kanssa. Toisaalta pohjalliset olisivat mukava syyllinen kivuille, koska niitä mahdollisesti saa muutettua tai ainakin niiden käytön voi lopettaa. Ne ovat kyllä tehneet todella hyvää nilkoille, joten ihan tyystin niistä en haluaisi joutua luopumaan. Maanantaina puhelin kouraan ja puhelua tekijälle, jos he osaisivat ottaa asiaan kantaa.

Kotijumppa

Mitähän tästä päivästä kirjoittaisi? Kävin uimassa ja tein selkäjumppaa. Eli pitkälti samalla kaavalla menin kuin eilen.

Kokeilin jumppa DVD:n viimeisen jumpan. Kaiken kaikkiaan yllätyin noista jumpista, ne eivät tuntuneet järjettömän raskailta. Kaikissa oli joitain liikkeitä, joita en saanut tehtyä täydellisesti, mutta voittopuolisesti niissäkin ongelmat tulivat muualta kuin lihasvoimista. Esimerkiksi kaikkiin asentoihin en yksinkertaisesti taipunut. Osin olivat lihakset vaan niin jäykät ja osassa liikkeistä tulivat läskit tielle.

Kehitettävää siis vielä löytyy. Sinällään nuo jumpat ovat huomattavasti kevyempiä kuin ohjatut jumpat, joissa olen käynyt. No toisaalta tuosta saa mukavan puolentoista tunnin jumpan, kun tekee kaikki putkeen. Varmasti niin tehtynä jumppa on rasittavampi kuin yksilöiden summa. Liikkeet kuitenkin tuntuvat tehokkailta, joten eiköhän niistä ainakin jotain jää ohjelmaan.

Hengityksen ehdoilla

Tänään aamulla oli henki pitkästä aikaa hieman ahtaalla. Ahdisteli vielä uima-altaassa ja uinkin sitten hyvin rauhallisen vapaauinti treenin. Hyvin huomaa, miten tekniikka kehittyy vähitellen taloudellisemmaksi. Nyt pystyi uimaan kohtalaisilla sykkeillä pitkiäkin aikoja. Päkiää tuntui jaloilla potkiminen hieman ärsyttävän, joten meni lähinnä käsitreeniksi.

Illalla innostuin tekemään vielä tunnin selkäjumpan. Sain kaverilta lainaksi Ylen jumppa DVD:n, joka oli suunnattu juuri selän treenaamiseen. Kokeilin sitten pilatesta ja joogatyyppistä venyttelyä. Venyttelyssä oli hyvin paljon tuttuja liikkeitä venyttelyjumpasta. Pilatesosio puolestaan oli pitkälti uutta. Pääsääntöisesti pilates tuntui todella kevyeltä. Odotan mielenkiinnolla, miten kipeäksi lihakset saan, vaikka tehdessä ei juuri tuntunut miltään.

Jumpat tuntuivat hyvältä, mutta eivät nekään hengitystä täysin vapauttaneet. Pitää vaan yrittää pitää tuota selkää liikkuvana ja toivoa, ettei ahdistus ainakaan pahene. Tällaisenaan se on lähinnä ikävä kaveri, mutta paljoa sen ei tarvitse pahentua, että se alkaa häiritä ihan jo arjen toimintoja.

Uintitarvikkeita

Päätin tänään pitää kaupunkipäivän ja kävin hoitamassa asioita. Ajattelin tukea paikallista urheilukauppaa ja ostaa sieltä vähän apuvälineitä uintiin. Menin mielestäni ilmiselvän asian kanssa kauppaan ja sain vastaani pari hölmistynyttä myyjää. He eivät lainkaan tienneet, mistä puhuin. Eipä siinä sitten ollut muita vaihtoehtoja kuin mennä naapurikaupungin liikkeeseen kyselemään samoja tuotteita - olivat lopussa. Eli olisin voinut hyvin toteuttaa ensimmäisen suunnitelman ja ostaa netistä.

Koska kuitenkin olin naapurikaupungissa, kävin uimassa. Tällä erää otin puolen tunnin vapaauintitreenin. Oikein keskityin uimaan matalilla sykkeillä ja sykkeet pysyivätkin hyvinä, kun muisti olla käyttämättä jalkojaan. Jos eilen suunnittelin viikon ruokalistaa uidessa, niin vapaauinnissa pitää ainakin toistaiseksi kiinnittää huomiota tekniikkaan niin paljon, että aika menee aivan erilaisten ajatusten parissa.

Iltapäivällä aurinko paistoi niin nätisti, että oli pakko lähteä lenkille. Tällä kertaa muistin ottaa kävelysauvat mukaan ja teinkin tunnin lenkin. Matkaa tuli vain viitisen kilometriä, mutta aamupäivän uintitreeni tuntui kropassa. Tuo sauvominen tekee ihmeitä niskoille, vaikka keppejä lähinnä raahaa perässään. Tuovat sauvat samalla rytmiä kävelyyn ihan eri tavalla.

Keittiössä

Tänään aamulla lähdin käymään uimahallissa. Sain hallin henkilökunnalta joululahjan - ilmaisen uinnin. Uin puolisen tuntia. Tällä kertaa onnistuin uimaan vapaauintia niin rauhalliseen tahtiin, että jaksoin uida järkisykkeillä melkein koko puolituntisen. Alkuun uin 100 metriä rintaa alkuverryttelyksi ja samoin lopussa uin pätkän rintaa. Muuten menin vaparia ja treenailin samalla volttikäännöksiä. Vähitellen volttaus alkaa tuntua järkevältä tavalta vaihtaa suuntaa. Nyt sain tehtyä jopa useita käännöksiä putkeen siten, että uin 100 metrin pätkiä.

Uimasta päästyäni aloin vääntämään joululaatikoita. Vanhemmillani on mahdollisuus tehdä laatikot piharakennuksen leivinuunissa ja laatikot ovatkin oma projektinsa, jossa pitää yhdistää laatikontekijän ja uuninlämmittäjän aikataulut siten, että uunin ollessa lämmin on sinne myös laatikoita. Minä siis huhkin pitkän päivän keittiössä värkkäämässä laatikoita samalla, kun isäni lämmitti uunia.

Selkä ja kantapäät eivät seisomista hurjasti arvostaneet ja nyt onkin melko jäykkä olo. Jäykkyyteen varmasti osaltaan auttaisi kävely tai hölkkä, mutta kantapäät haluavat olla lähinnä irti maasta. Joten päätin tänään kärsiä selän ja lepuuttaa jalkoja. Toivottavasti selkä antaa nukkua yöllä.

Uimahallietiketti

Tänään sain itsestäni irti ja lähdin uimaan. Joko olin herkkä ärsyyntymään tai sitten ihmiset eivät vain osanneet käyttäytyä hallissa sanattomien sääntöjen mukaan. Jos uima-altaassa on 6 rataa, joista yksi on varattu vesijuoksijoille ja muut uimareille, niin miten jokaiselle radalle löytyy yksi hidas uimari, joka ei edes ymmärrä väistää nopeampia. On todella rasittavaa joutua kiertämään samaa uimaria esimerkiksi joka neljännellä altaanmitalla usein vielä melkein heti päädyn jälkeen.

Pienemmissä halleissa on usein vain pari rataa kuntouimareille, joista toinen on nimetty nopeille uimareille. Tällöin yleensä sieltä nopeiden uimareiden radoilta löytyy ratauinnin käytössäännöt osaavia ihmisiä ja ne hitaimmat uimarit ovat omalla radallaan. Tällöin pääsee uimaan omaa vauhtia ilman, että tarvitsee jatkuvasti varoa törmäämästä toiseen uimariin.

Tälläkin kertaa uin puolisen tuntia ja keskityin löytämään rentouden vapaauintiin. Yllättävän helposti tänään löytyikin sellainen rennon letkeä uintirytmi, jota olisi jaksanut pitkäänkin. Samaan syssyyn otin jonkun verran volttikäännöksiä. Vähitellen ne alkavat tuntumaan jo ihan järkevältä tavalta kääntyä. Olen edelleen erittäin yllättynyt siitä, miten nopeasti käännöksen olen oppinut.

Menin tänään uimaan kokeilemaan, mitä tuo selkä moisesta lajista tykkää. Ei se hurjasti tykännyt. Potkiminen tuntui todella ikävältä, joten keskityin lähinnä käsivetoihin. Silti altaasta noustessa selkä esitti vastalauseensa. Eli ilmeisesti kun selkä on todella äkäinen, ei kannata yrittääkään harrastaa liikuntaa. Nyt pitäisi oppia vielä määrittämään se raja, koska liikunta parantaa ja koska pahentaa.

Keljutuksen purkua liikkumalla

Aamupäivällä innostuin käymään uimassa. Pitkästä aikaa menin hallille vaan uimaan. Selvästi huomasi miten vaikea on malttaa uida rauhassa ja kiirehtimättä. Vapaauinnista ei tahtonut tulla mitään, koska yritin liikaa. Vaikka miten keskityin siihen, että uin rennosti ja rauhallisesti, niin koko homma tuntui hajoavan käsiin ihan jatkuvasti. Eli pitäisi vaan useammin päätyä altaaseen ihan vaan uimaan ja toisaalta toisinaan käydä väsyneempänäkin uimassa, koska silloin se rentous tuntuu löytyvän.

Illalla kävin sitten lenkillä hoitokoirien kanssa. Tunnin verran tutustuin uuteen ympäristöön kävellen. Jostain syystä tänäänkin sykkeet olivat hurjan korkealla ja minusta melko kevyellä kävelylenkillä kulutus oli melkoinen. En oikein ymmärrä, mistä tuo sykkeiden nousu tällä erää johtuu, koska en huomaa olossani mitään erikoista.

Uimakoulu, osa kaksi

Tänään oli sitten vaparikoulun toinen ja viimeinen päivä. Ennen ohjattuja harjoituksia uin hetken aikaa itsekseni ja löysin jotain pieniä palasia rentoon uintiin. Kurssilla sitten harjoiteltiin lähinnä räpylöiden kanssa ja kovasti hyvin sitä tekniikkaan sai uusia ulottuvuuksia. Käsivedossa on vielä paljon harjoiteltavaa, mutta luulen, että sain tuolta kurssilta sen, mitä hainkin: ne omat ongelmakohdat, joita voi harjoitella itsenäisesti. Muutama kiinnostavan oloinen treenivälinekin mahtui joukkoon, joten jossain kohti uimavälinekauppaan käy tieni - räpylät eivät ole ensimmäinen ostos.

Iltapäivällä tein ihan omaehtoisesti pitkän ja rauhallisen venyttelyn sekä ahnehdin liikkuvuusliikkeitä. Vähän oli jumia yläselässä, joten pitää taas aktivoitua jumpan suhteen. Selvästi selän jumppaamisen kanssa huomaa kausiluontoisuutta. Kun selkä yhtään oireilee niin jumpan muistaa tehdä, mutta ilman oireita se vaan jää. Toisaalta onneksi jumppa on kuitenkin helppo ja auttaa nopeasti, joten suurta vahinkoa ei tapahdu, vaikka se jäisikin joskus tekemättä.

Tehovenyttelyä

Tänään oli vuorossa taas voima&venyttely-jumppa. Vakiovetäjä oli poissa ja tilalla oli sijainen. Sijainen aloitti jumpan tasapainoharjoituksilla ja jatkoi pitkäkestoisilla venytyksillä. Tämä jumppa oli juuri sitä, mitä oletin saavani, kun ensimmäisen kerran jumppaan menin. Nyt kuitenkin havaitsin itsessäni muutosvastarintaa. Olisin halunnut sellaisen aikaisempien tyyppisen jumpan, missä oikeasti hiki lentää ja tietää tehneensä. Toisaalta tulipa kerrankin venyteltyä kunnolla, joten ei tunti hukkaan mennyt.

Jumpan jälkeen pulahdin uima-altaaseen ja muistelin vartin maanantain uimakoulun oppeja. Hurjasti on muistettavaa, mutta kummasti sitä rupeaa huomaamaan itse omassa tekniikassa virheitä ja osaa niitä korjatakin. Hirvittävän suurta muutosta en huomaa, mutta harjoitteluahan liikeratojen muuttuminen tarvitsee. Opettajan mukaan vapaauinnissa tärkeintä on rentous. Kummasti se rentous vaan unohtuu, kun keskittyy esimerkiksi hengitykseen tai käsien liikkeisiin uinnin aikana. Ehkä tämä paketti kuitenkin saadaan joskus vielä paketoitua nautittavaksi tavaksi liikkua vedessä.

Uimakoulu

Ilmoittauduin varasijalle vapaauintiuimakouluun jossain kohti alkusyksystä. Silloin ryhmässä oli jäljellä enää varapaikkoja ja iloisesti unohdin koko asian. Kunnes tänään aamulla seitsemän jälkeen tuli puhelimeen viesti "sinulle on vapautunut paikka tekniikkauimakoulussa tänään ja torstaina". Hetki piti muistella, että mikä juttu tämä oikein on. Tein sitten muutoksia tämän viikon liikuntaohjelmaan, koska pakosta tulee pari uintikertaa.

Ensimmäinen kerta oli sitten tänään. Käytiin läpi tekniikkaa. Ensin opeteltiin potkimaan, sitten hengittämään ja lopuksi vielä käsivedot. Eli periaatteessa koko vapaauinnin tekniikka käytiin läpi. Ajatus tekniikasta oli olemassa, mutta kyllä sitä kehitettävää kovasti on. Tärkeintä on vaan muistaa uida rauhassa eikä repiä liikaa - vauhti ei kasva rehkimisellä yhtään, mutta sykkeen saa nousemaan ihan taivaisiin.

Aamupäivällä kävelin terveyskeskuksen ja verikokeiden kautta salille. Päivän rääkin kohteena olivat kädet ja olkapäät. Selvästi huomasi, miten vähälle treenille olkapäät ovat jääneet. Nyt päätin aloittaa treenin olkapäiden kiusaamisella ja todella pienillä painoilla joutui sarjat tekemään. Olkapäiden jälkeen tsemppi ei oikein enää riittänyt muiden lihasten treenaamiseen, mutta sain niillekin jotain treeniä tehtyä.