Mitä ylipainoiselle saa sanoa?

Tänään törmäsin taas tilanteeseen, jossa pahoitin mieleni. En osaa sanoa, pahoittiko ihminen mieleni tarkoituksella vai täysin tahattomasti. Koska minulla on vahva itsetunto, tajusin kommentin loukkaavuuden vasta reilusti keskustelun jälkeen.

Tilanne meni kutakuinkin niin, että keskustelin toisen henkilön A kanssa selästäni ja siitä, miten saisi tuohon nikamalukkoon helpotusta. Jossain vaiheessa henkilö B tuli mukaan keskusteluun aluksi lähinnä seuraamaan. Kun keskustelu eteni, niin B avasi sanaisen arkkunsa ja totesi "sinun pitää alkaa liikkumaan enemmän". Hieman avasin hänelle tilannettani - liikunta ei rajattomasti auta ja toisinaan on vaan pakko levätä. Tähän B kommentoi, että "olet tainnut pitää niitä lepopäiviä melko reilusti".

Jälkeenpäin aloin miettimään, että joku huonommalla itsetunnolla varustettu olisi ottanut noista kommenteista itseensä. En tiedä, paljonko normaalipainoiset ihmiset keskustelevat liikkumisestaan ja mikä heidän asenteensa on ylipainoisten fyysiseen kuntoon. Joka tapauksessa olen useamminkin törmännyt tilanteeseen, jossa tuntuu olevan ihan ok sanoa ylipainoiselle, että liiku enemmän tai kohota kuntoasi. Miksi sellaisen asian saa sanoa päin näköä, vaikka kulttuurin säännöt yleisesti kehottavat pitämään moiset lausahdukset tai arviot omana tietonaan?

Ehkä minä olen yliherkkä painoon liittyvissä keskusteluissa, mutta jotenkin minusta tuntuu, että etenkin naisen painoa saa kommentoida melkein kuka vaan. Kädettömälle ei ole korrektia kertoa käden puutteesta, jos hän ei sitä itse ota puheeksi. Painosta sen sijaan ihan tavalliset kadun tallaajat saavat kertoa mielipiteensä. Toisaalta lääkärit selvästi arastelevat asian ottamista puheeksi, vaikka ylipainon tiedetään olevan merkittävä riskitekijä moniin sairauksiin.

Selkä vaivaa

Tänään päätti jostain syystä selässä joku pieni nivel lukkiutua ja kipeytyä. Luultavasti lihakset kramppaavat pienehkön tulehduksen takia ja nivelen liikkeen väheneminen vahvistaa vain tulehdusta ja lihakset kramppaavat lisää. Noidankehä on siis valmis. Tietenkin paikka on sellainen, etten pääse siihen normaaleilla venytyksillä käsiksi. Nyt pitää siis keskittyä toivomaan, ettei jumitus kauheasti vaikuta muun rangan liikkuvuuteen.

Tänään oli myös venyttelyjumpan vuoro. Yllättävän paljon selkäkin häiritsi sitä, vaikka kyseisen jumpan pitäisi juuri liikkuvuutta parantaa. Useampi liike jäi tekemättä, koska sattui vaan ihan liikaa. No tulipa kuitenkin jonkun verran venyteltyä ja tukilihaksia kiusattua, joten tuskin jumppa hukkaan meni.

Nyt keksin, että edellinen hengenahdistusepisodi alkoi juuri vastaavalla kivulla selässä. Ennen en ole osannut moisia yhdistää. Nyt pitää seurailla, kuinka hengityksen käy. Jos hengitys menee ahtaalle, niin tietää, että todennäköisesti se johtuu tuosta selän oireilusta.