Lepopäivä jaloille

Viime päivien liikunta on rasittanut melko paljon jalkoja ja jättänyt yläkropan vähemmälle. Niinpä päätin tänään antaa jaloille kevyemmän päivän ja keskityin yläkropan rääkkiin. Jotta jalat eivät olisi päässeet täysin lepäämään, kävelin uimahallin salille. Salilla tein sitten yhdistetyn yläselän ja käsien treenin.

Tällä kertaa en edes yrittänyt säästellä ja vedin treenin täysillä. Kerrankin sain oikeasti laitettua riittävästi painoja ja yhtä liikettä lukuun ottamatta viimeinen sarja jäi vajaaksi. Tähän saakka olen yleensä vain pyrkinyt tilanteeseen, jossa lihakset tulee vedettyä aivan loppuun. En toki nytkään loppuun saakka vetänyt, vaan jätin treenin kolmen sarjan jälkeen.

Salitreenin jälkeen uimahallin saunassa oli todellinen voittaja fiilis. Se olo, kun on antanut treenille kaikkensa, löyly hellii väsyneitä lihaksia ja voi vain nauttia olosta. Jo pelkästään tuon olon takia kannatti lähteä salille.

Salitreeniä

Tänään kävin salilla rääkkäämässä kädet. Tällä kertaa painotin olkapäitä ja tein niiden treenit heti treenin alkuun. Suhteessa aloituspainoihin olkapäiden lihaksissa on tapahtunut huomattavasti vähemmän kehittymistä kuin muissa lihaksissa. Pohdiskelinkin, voisiko moinen johtua siitä, että olkapäät ovat yleensä treeniohjelmani viimeinen treenattava lihasryhmä, jolloin paukkuja niiden treenaamiseen ei enää samalla tavalla ole. Toisaalta olen selkeästi mieltänyt käsitreenipäivän nimenomaan käsien lihaksien treenaamiseksi enkä ole ajatuksissani liittänyt niihin olkapäänlihaksia. Todennäköisesti jo sen takia olkalihakset ovat jääneet heikommalle huomiolle.

Salitreenin jälkeen kävin vielä uimassa. Uinti ei jostain syystä juuri kulkenut. Tekniikka tuntui olevan täysin hajalla ja sen lisäksi uiminen tuntui fyysisesti todella rankalta. Siksi uinkin vain kymmenisen minuuttia ja totesin sen lähinnä salitreenin jälkeiseksi loppuverrytelyksi.

Uimakoulu

Ilmoittauduin varasijalle vapaauintiuimakouluun jossain kohti alkusyksystä. Silloin ryhmässä oli jäljellä enää varapaikkoja ja iloisesti unohdin koko asian. Kunnes tänään aamulla seitsemän jälkeen tuli puhelimeen viesti "sinulle on vapautunut paikka tekniikkauimakoulussa tänään ja torstaina". Hetki piti muistella, että mikä juttu tämä oikein on. Tein sitten muutoksia tämän viikon liikuntaohjelmaan, koska pakosta tulee pari uintikertaa.

Ensimmäinen kerta oli sitten tänään. Käytiin läpi tekniikkaa. Ensin opeteltiin potkimaan, sitten hengittämään ja lopuksi vielä käsivedot. Eli periaatteessa koko vapaauinnin tekniikka käytiin läpi. Ajatus tekniikasta oli olemassa, mutta kyllä sitä kehitettävää kovasti on. Tärkeintä on vaan muistaa uida rauhassa eikä repiä liikaa - vauhti ei kasva rehkimisellä yhtään, mutta sykkeen saa nousemaan ihan taivaisiin.

Aamupäivällä kävelin terveyskeskuksen ja verikokeiden kautta salille. Päivän rääkin kohteena olivat kädet ja olkapäät. Selvästi huomasi, miten vähälle treenille olkapäät ovat jääneet. Nyt päätin aloittaa treenin olkapäiden kiusaamisella ja todella pienillä painoilla joutui sarjat tekemään. Olkapäiden jälkeen tsemppi ei oikein enää riittänyt muiden lihasten treenaamiseen, mutta sain niillekin jotain treeniä tehtyä.

Salilla ja sienimetsässä

Aamupäivällä sain itsestäni irti ja raahauduin punttisalille. Päätin tällä kertaa rääkätä kädet oikein huolella. Aikaa menikin melkein tunti ja hiki virtasi. Oikein mukavan treenin sain tehtyä. Tänään keskityin lähinnä ojentajiin, koska jostain syystä hauislihaksia tehdessäni sattui kyynärpäähän. En siis rääkännyt kivuliasta niveltä vaan annoin olla. Salitreenin jälkeen tein loppuverryttelyn uima-altaassa vesijuosten.

Illalla lähdettiin äidin kanssa sienimetsään. Tunnin verran kierreltiin lähimetsikössä ja matkaan tarttui puolisen koria suppilovahveroita. Napsittiin mukaan vain suuremmat ja jätettiin pienemmät metsään kasvamaan. Oli muuten hyvää liikuntaa tuolle selälle, kun tasaisin väliajoin kumarteli napsimaan sieniä maasta ja välillä taas käveleskeli hiljakseen. Selvästi selkäni on syntynyt muutaman tuhat vuotta liian myöhään - metsästäjä-keräilijänä se viihtyisi todella hyvin.

Tänään olen sitten lääkärin neuvosta tehnyt selkäjumppaa todella aktiivisesti. Harjanvartta on pyöritelty ja muutenkin tehty liikkuvuutta lisääviä liikkeitä. En tiedä helpottaako se hengenahdistusta tai vähentääkö se jäykkyyttä, mutta ei se pahaltakaan tunnu, joten väännellään ja käännellään sitten urakalla. Siis taistelua jäykistelyä vastaan ja terveemmän selän puolesta.

Käsitreeni

Olin päättänyt, että tänään menen salille, jos moinen innostaa, muttei minun ole pakko. Sitten aamulla katselin viikon treenisuunnitelmaa ja totesin, että jos en mene tänään salille, niin menen sinne huomenna, jolloin on ohjelmassa myös juoksulenkki eli taas kävisin sekä juoksulenkillä että salilla samana päivänä. Niinpä päätin raahata luuni salille tänään, vaikkei suurta hinkua sinne lähtemiseen ollut.

Rääkin kohteena olivat käsien lihakset sekä selkä- ja vatsalihakset. Luulen, että nuo selän tukilihakset istuvat tähän päivään parhaiten. Alun perinhän ne olivat jalkapäivän jatkona, mutta kun on treenannut huolella jalkansa, ei enää jaksa panostaa selkälihasliikkeisiin, joten treeni tuli tehtyä usein vähän sinne päin. Varsinaiseen yläkropan päivään ne eivät puolestaan sovi, koska silloin ei yksinkertaisesti jaksa. Pitää muutama kerta kokeilla niitä tässä käsipäivän yhteydessä.

Käsitreeniä pitkästä aikaa

Tänään oli salilla vuorossa käsien lihasten rääkkääminen. Edellinen treeni oli treenipäiväkirjassa melkein kuukauden takaa. Minusta käsitreeni on kokonaisuutena tylsä ja melko kevyt, joten käsitreeni on helppo jättää tekemättä, jos viikosta jää joku treeni uupumaan.

Kyllä sitä huomasi, että lihas kasvaa levossa. Sain kaikki harjoitteet tehtyä isommilla painoilla kuin edellisellä kerralla. Treenin jälkeen kädet olivat aika lopussa ja pyykkien ripustaminen narulle oli jo haaste. Iltasella teen vielä kunnon venyttelyt ja sen jälkeen keskityn toivomaan, etteivät lihakset kipeydy hurjasti.