Rentoutumista

Eilen minun piti kirjoittaa mukava kertomus siitä, miten vietin vapaapäivää ensin aamulla kaverin kanssa koirapuistossa ja sen jälkeen suunnittelemalla Savoon lähteviä tavaroita. No aamu menikin juuri näin, mutta illalla kaveri houkutteli minut ensin elokuviin ja sitten syömään. No tulipa ainakin rentouduttua, vaikka yöunet jäivätkin vähiin ja tänään sitten pakkasin tavaroita ilman tarkempaa suunnitelmaa.

No sain kaikesta huolimatta valtaosan tavaroista pakattua ja vielä ahdettua autoon. Kaikki eivät mahtuneet, mutta tärkeimmät mieleen tulleet tavarat mahtuivat. Matkalla muistelin, että en ottanut koiralle kynsisaksia enkä kampaa. Toistaiseksi en ole keksinyt muuta unohtunutta. Eiköhän niitäkin vielä tule.

Oli muuten todella kiva tulla tähän mökin pihaan. Tuli todellakin olo, että tulin kotiin. Ehkä tämä kuitenkin on tällä hetkellä kaikista asumuksistani se, jota voi eniten pitää kotina. Onhan tämä mukavalla paikalla ja mukava mökki. Hyvä näin, olisi paljon ikävämpää tulla paikkaan, jossa ei viihdy ja johon ei halua tulla.

Kulttuuria

Eilisen ruumiinkulttuurin jälkeen, päätin tänään keskittyä henkisten kokemuksien hakemiseen. Ensin kävin opiskelukavereiden kanssa ulkona syömässä. Mukava olikin istua ja jutustella mukavia. Ruokakin oli hyvää ja sitä oli ehdottomasti liikaa.

Illan pimentyessä lähdin sitten katsomaan ja valokuvaamaan ilotulitusnäytöstä, joka Ilotulituksen SM -kisoinakin tunnetaan. Matkaa parhaille katselupaikoille oli parisen kiven heittoa ja seuraakin löytyi samasta talosta, joten lähteminen oli helppoa. Reissulla tuli vastaan kaksi haastetta: selkä ei tykännyt pitkästä seisomisesta ja valokuvia tuli otettua aivan liikaa.

Rappiolla

Joskus muinoin opiskeluaikoina tuli tasaisin välein vietettyä viikonloppuja, jotka menivät illan istumisen ja illoista toipumisen merkeissä. En edes kykene muistamaan, koska viimeksi olisin edes yrittänyt moista, saati kyennyt nauttimaan molemmista illoista.

Nyt kuitenkin kokeilin. Ensin isolla kirkolla entisten ja nykyisten opiskelukavereiden kanssa baareja kiertämässä ja seuraavana iltana opiskelukaverin valmistujaiset. Täytyy todeta, että kannatti, vaikka rankkaa olikin ja tällä hetkellä tietää kyllä rällänneensä.

Jotain hyvää hunningossakin oli. En nimittäin kahteen päivään juuri ajatellut reumaa, vaan pystyin kääntämään ajatukseni muualle. Toki reuma kulkee takaraivossa ja häiritseekin jonkin verran, mutta kun on muuta ajateltavaa, omat ongelmat tuntuvat paljon vähäisemmiltä.

Kaveri

Kaverini on jossain kohti elämäänsä hankkinut elantonsa kouluttamalla koirakoita ja kaipailin ratkaisua erään toisen kaverini koiraongelmaan. Kävin sitten koirankouluttajakaverin kanssa lenkillä opettelemassa käytännössä ongelman ratkaisua. Tosin taisivat harjoitusvastustajakoirat olla helpompia tapauksia. Joka tapauksessa oli todella kiva nähdä kaveria ja kaverin pentua.

Samainen kaveri houkutteli illalla huonoille teille oluttuopin ääreen. Täytyy todeta, että vaikka alkuun en ollut kovin innostunut pubireissusta, kannatti ehdottomasti lähteä. Juttua piisasi ja naurunkyyneleitäkin vuodatettiin. Jos ei muuta, niin onpa päätä taas nollattu.

Sukujuhlat

Tämän päivän olen viettänyt suvun kanssa hautajaisissa. Vaikkei vainaja ollut erityisen tuttu, olivat hautajaiset henkisesti raskaat. Kovasti suunnittelin käyväni joko uimassa tai salilla, mutten yksinkertaisesti jaksanut kotiin päästyä edes ajatella moista. Niinpä tyydyin nollaamaan vähemmän terveellisesti viinipullon kanssa.

Iso kirkko

Tänään oli Helsinki-päivä. Aamulla kävin tervehtimässä reumalääkäriäni ja lopun päivää keskityin lähinnä itseni hemmottelemiseen. Kävin elokuvissa ja ulkona syömässä. Lisäksi hankin viimeiset joululahjat, joten joulu voi hyvin tulla.

Turistina opiskelukaupungissa

Kaveri juhli syntymäpäiviään ja kutsui minutkin kylään. Päätin lähteä reissuun lomailu asenteella ja otin oikein hotellihuoneen, jotta ei tarvitse yötä myöten ajella kotiin. Sää oli mukava ja päädyin lähtemään hyvissä ajoin. Päädyin katselemaan kaupungin tärkeimpiä nähtävyyksiä - Saimaan kanavaa ja satamaa. Kumpikaan ei liene parhaimmillaan lokakuun puolessa välissä, mutta silti oli mielenkiintoista katsella nähtävyyksiä turistin näkökulmasta. Miksi ihmeessä oman kotikaupungin nähtävyyksiin tutustuminen jää niin helposti tekemättä?

Illalla rentouduin sitten hyvässä seurassa. Oli todella mukava istua iltaa ja jutustella aikuisessa seurassa. Vaikka lähteminen tuntui kovin vaikealta, niin kyllä teki hyvää. Todellakin kannatti lähteä.

Rentoutumista

Tänään en ole uhrannut ajatustakaan liikunnalle. Toki päivän mittaan on tullut käveltyä pääkaupunkiamme ristiin rastiin rauhalliseen tahtiin, mutta liikuntaa en ole liikunnan vuoksi harrastanut. Siinä mielessä täydellinen lepo- ja rentoutumispäivä. Etenkin mieli, mutta myös ruumis, on selvästi tarvinnut tälläistä päivää. Ihanaa kun ei ole tarvinnut stressata riittävästä liikunnasta ja sopivista sykealueista.

Lepopäivä

Kroppa rupesi loppuviikosta tuntumaan siltä, että lepopäivä olisi paikallaan. Päätin ottaa todellisen rötväyspäivän lauantain kunniaksi. Päätin, että nukun juuri niin paljon kun huvittaa. Nukuin sitten mukavasti yhdet muutaman tunnin päiväunet ja muuten keskityin pääasiassa katselemaan nettitelevisioista jo miljoonaan kertaan nähtyjä puolidokumentaarisia sarjoja. Illalla kaveri ilmaisi olevansa ongelmissa boolin kanssa. Pitihän sitä mennä auttamaan naista hädässä ja lähteä istumaan iltaa boolilasin seurassa.

Eli liikuntasaralla ei mitään mainittavaa, mutta päänhoidollisesti loistava päivä. Ja kyllähän liikkumiseen ja treenaamiseen kuuluu oleellisena osana lepo. Kroppaa on tässäkin asiassa kuunneltava ja kunniotettava.