Kristallipallo huollossa

Koska asiat voivat mennä helposti ja kivuttomasti tai kuten minulla, yllätyksettömyys sinäänsä olisi suuri yllätys. Viimeisen kahden vuoden aikana muutos on tuntunut olevan pysyvä olotila. Jos tekee jotain suunnitelmia tulevaisuuteen on melko varmaa, että suunnitelmat joutuu muuttamaan.

Tällä kertaa muutos tuli leikkaussuunnitelmiin. Oma olo on terve ja hyvinvoiva, mutta tulehdusarvot näyttivät toista. Viime viikon turvakokeet näyttivät tulehdusarvojen nousua, joten otimme varmistusverikokeet. Niidenkin mukaan on tulehdusta jossain. Ei muuta kuin puhelua päiväkirralle, että leikkaavatko vai eivät, kun oireita ei ole. Hoitaja kyseli leikkaavan lääkärin mielipidettä ja päätyivät siihen, että ei leikata ennen, kun tulehdusarvot ovat tasoittuneet.

Paras tai pahin asia tässä on se, että ennen leikkaamattomuuspäätöstä ennätin ottamaan puutiaisaivokuume- ja influenssarokotteet. Reumalääkärini antamien ohjeiden mukaan näiden rokotusten jälkeen ei voi antaa biologista lääkettä muutamaan viikkoon, koska lääke voi vaikuttaa rokotusten tehoon.

Tulin lopulta lopputulokseen, että koska en tätäkään kuviota tiennyt ennakolta, kristallipalloni on pakko olla huollossa. Se on, mitä ilmeisimmin ollut huollossa jo pidemmän aikaa, mutta tällä erää sitä olisi kaivattu totuttua enemmän.

Tulehdusarvoseurantaa

Flunssa ja keuhkotauti nostivat tulehdusarvoja ja niitä sitten seurattiin viikoittain terveyskeskuksessa useampi viikko ennen kuin ne palasivat normaalille tasolle. Tai no eiväthän ne minulla normaaleiksi koskaan palaudu, mutta siedettävällä tasolla.

Aloimme jo suunnitella reumalääkityksen aloittamista flunssatauolta, kun posti toi kirjeen päiväkirurgian polilta. Se kertoi, että rannekanavan ahtauma leikataan parin viikon päästä. Onneksi biologisen lääkkeen tiputtaminen oli vasta suunnitteluasteella ja sen taukoa saatiin jatkettua.

Pääsin siis innosta hihkuen jatkamaan lääketaukoa suunnitellusta huomattavasti pidemmälle. Toisaalta lääketauon jatkuminen tarkoitti, että samaa rytinää saan syksyn influenssarokotteen, joka vaatii omaa lääketaukoaan. Seuraavaksi vaan kohtalona oli odottaa, että influenssarokotteet saadaan terveyskeskukseen, että voivat sen minulle antaa.

Rokotuksilla

Kävin sitten tänään hakemassa pneumokokkirokotuksen ja samalla reumahoitaja tarkisti, että muutkin rokotukset ovat voimassa. Tällä erää pistettiin vain yksi piikki ja jätettiin jäykkäkouristus odottamaan. Täytyy todeta, että kyllä rokotepiikki on aika helppo ja kivuton, jos sitä vertaa edes verikokeeseen saati kortisonipistokseen kipeytyneeseen niveleen.

Rokotuksen jälkeen nautin lämpimästä kelistä ja kävelin terveyskeskuksesta kotiin parisen kilometriä kamera kaulassa. Vauhti oli todella hiljainen, taisin käyttää matkaan aikaa noin tunnin verran. Siitä huolimatta käveleskely piristi mieltä, vaikka lonkka hieman vihoittelikin.

Taas tutkitaan

Tänään olen ollut todella väsynyt koko päivän. Aamulla nukuin sujuvasti puolille päivin ja heräsin vasta reumahoitajan soittoon. Koko päivän olen ollut melkoisen väsyneen oloinen ja suunnittelenkin painuvani nukkumaan tämän tekstin kirjoittamisen jälkeen.

Reumahoitaja soitteli viime viikon lääkärikäynnin tiimoilta. Lääkäri oli konsultoinut reumapolia, joka halusi minut näytille. Samainen keskustelu oli tuonut mukanaan aika liudan lisätutkimuksia. Voin vain arvailla, mitä kaikkea minusta tällä erää tutkitaan. Sen tiedän, että tutkimuksiin kuuluu röntgenkuvia ja erilaisia laboratoriotutkimuksia. Lisäksi minulle ilmoitettiin, että olisi syytä hankkia pneumokokkirokotus. Perjantaina on sitten suunnattava piikitettäväksi.