Pakkaspäivä

Tämän päivän suunnitelmat menivät uusiksi, kun aamulla katsoin lämpömittaria. Olin ajatellut käyväni tekemässä pitkähkön hölkkälenkin, mutta keuhkoni eivät millään kestä juoksemista -25 asteessa. Niinpä päivän liikkumissuoritukset vaihtuivat melko rauhalliseen kävelyyn ja valokuvaamiseen.

Yllättäviä vaikeuksia

Oikea etusormeni on kipuilut jonkin aikaa. Eilen ja tänään olen ollut tilanteessa, jossa joudun valitsemaan syömiseni sen mukaan, millaista ruokaa sormi antaa syödä. Veitsen käyttö on ollut melko haastavaa, joten on pitänyt valita ruokia, joissa ei tarvitse kamalasti leikellä mitään. Täytyy myöntää, että tällaiset hetket ovat henkisesti yllättävän vaikeita, kuten muutenkin taudille periksi antaminen.

Illalla pohdin opiskelukaverin kanssa juoksemisen tavoitteiden asettelua ja vähän treenaamistakin. Kyllä on mukava keskustella ihmisen kanssa, jolla on asiasta vähän kokemusta ja vahvat mielipiteet. Kaikkia hänen ajatuksiaan en suostu nielemään, mutta onpa ainakin toinen näkemys.

Kahvakuulakoulu

Tänään kävin käyttämässä liikuntakorttiini kuuluvan kunto-ohjaajan palvelun. Käytin sen opettelemalla kahvakuula tekniikkaa ja samalla sain kahvakuulaohjelman kesäksi. Tarkoitus olisi tehdä Savossa myös lihaskuntoharjoituksia ja kahvakuula olisi siihen hyvä apu.

Kahvakuulailun jälkeen olisi vielä ollut mahdollisuus kokeilla pilatesta, mutta päätin ottaa järjen käteen ja jättää sen kokeilun johonkin tulevaisuuteen. Viikonlopuksi olen suunnitellut melko rankan liikuntaohjelman, joten senkin takia voisi olla hyvä pitää muutama vähän rennompi päivä väliin.

Työn ja harrastusten yhteensovittaminen

Olen harjoitellut säännöllistä elämää parisen kuukautta ja huomaan törmääväni ongelmaan ajankäytön ja jaksamisen suhteen. Kun vietti päivät pääsääntöisesti kotona, oli aikaa harrastaa liikuntaa reilustikin. Kun taas käyttää päivästä noin kahdeksan tuntia töissä tai koulussa käymiseen, huomaa iltojen olevan yllättävän lyhyitä. Aamulenkeistä voi vain haaveilla ja illallakin on kotiutumisen jälkeen ehkä neljä tuntia tehokasta aikaa.

Olen huomannut, että jos harrastaa raskasta liikuntaa liian lähellä nukkumaan menoa, se vaikuttaa yöuniin. Niinpä liikkumaan olisi jaksettava lähteä lähes heti kotiuduttua. Vaikka liikkeelle pääsisikin järkevässä ajassa, on turha haaveillakaan tekevänsä kovin pitkää ja raskasta liikuntasuoritusta. Niinpä arkena liikunta tahtoo jäädä melko helposti korkeintaan tunnin suoritteisiin.

Toisaalta urheilusta tulee suunnitellumpaa, koska on pakko miettiä tarkemmin, mitä liikuntaa minäkin päivänä harrastaa. Myös lepopäivien viettäminen tuntuu olevan helpompaa, kun aikaa on kulutettavana vain jokunen tunti, eikä kokonaista päivää. Liikkumaan puolestaan motivoi päivän asioiden nollaus ja liikunnan mukanaan tuomat hyvät yöunet.

Haastetta siis riittää ja opeteltavaa on, mutta kun huomio elämän realiteetit, uskallan silti sanoa, että valtaosa syistä jättää liikkumatta on tekosyitä. Pitää vain asettaa tavoitteet oikealle tasolle ja muistaa olla itselleen armollinen.

Joulu tulee

Tänään siirryin joulun viettoon vanhemmilleni. Pääni olisi tarvinnut vielä yhden pohdiskelupäivän, mutta joulun ruokaostokset kaatuivat minun ja isäni kontolle. Joten oli pakko suorittaa siirtyminen joulun viettoon hieman aikaisemmin, kuin olisin halunnut.

Päivän liikunnatkin koostuivat pääasiassa hyötyliikunnasta. Kauppareissun ja koiran lenkityksen jälkeen askelmittari näytti ihan mukavia lukemia, vaikkei liikuntaminuutteja sykemittariin juuri kertynytkään. Aina ei vain ennätä liikkua sitä määrää kuin haluaisi.

Olen päättänyt, että en tee uuden vuoden lupauksia, mutta harkitsin sellaisen tekemistä kuitenkin. Ajattelin lähinnä sen tyyppistä lupausta, että etsin itselleni uuden kiinnostavan liikuntalajin ja kiinnitän oikeasti huomiota siihen, että liikun päivittäin reilusti. Aikaa liikkumiseen kuitenkin on, joten ajan puutetta ei voi liikkumattomuudesta syyttää.

Syvät lihakset treenissä

Tänään oli taas voima&venytystunti. Tällä kertaa tunti tuntui kuluvan huomattavasti nopeammin kuin viime viikolla ja kaikkia liikkeitä tehtiin vähemmän aikaa ja vähemmän toistoja. Todellisuus lienee omia tuntemuksia ihmeellisempi ja oikeasti jumpassa ei ollut enempää liikkeitä kuin edellisellä kerralla, liikkeet vaan olivat tutumpia.

Nivelet ovat kipuilleet koko päivän ja en lähtenyt aamulla juoksulenkille, vaikka olin suunnitellut sellaista tälle päivälle. Päivällä käveltiin koiran kanssa vajaan tunnin lenkki ja silläkin toinen nilkka ja päkiä huusivat apua. Huomennakaan ei varmasti tarvitse juoksemaan lähteä, vaikka kova hinku olisikin päästä oikeasti kovalle lenkille tai reippaan liikunnan pariin. Jos hinku menee loppuviikosta sietämättömäksi, pitänee painua uima-altaaseen uimaan matkaa.

Olen tässä miettinyt, että pitäisiköhän aloittaa tuo juoksukoulu alusta. Tällä kertaa tavoitteena voisi olla enemmänkin sykkeiden pitäminen alhaalla kuin juoksuajan ja matkan pidentäminen. Nyt en kuitenkaan vielä ole riittävän motivoitunut juoksukoulun uudelleen aloittamiseen, joten sulattelen tätä ajatusta jonkun tovin ja samalla parantelen noita jalkoja.

Kuka varasti rautakangen?

Joku on varastanut selästäni rautakangen tai oikeastaan tuonut tilalle ratakiskon. Jo ennestään jäykkä selkä on tänään ollut todella jäykkä. Ensimmäiseksi tulee mieleen syyttää eilistä venyttelyjumppaa. Sinällään lihakset eivät ole samalla tavalla kipeät kuin salitreenin jälkeen. Luultavasti olen kuitenkin löytänyt syvät lihakset ja ne nyt jumittelevat eilisestä rääkistä. Siis lisää voima&venytys-jumppaa. Sillä se lähtee, millä on tullutkin.

Tänään tyydyin liikkumaan vain puolen tunnin vesijumpan verran. Koska unohdin ottaa sykemittarin mukaan, joudun vain tyytymään karkeaan arvioon jumpan rasittavuudesta: aika kevyt treeni. Jumpan suurimman haasteen aiheutti hengitys, joka tuntui taas melko raskaalta. Loppuviikkokin otetaan hengityksen mukaan - eli tarvittaessa hyvin rauhallisesti.

Tälle viikolle pitäisi oikeasti malttaa värkätä se kunnon lepopäivä. Huomiseksi sen olin suunnitellut, mutta tänään minua ei pätkääkään huvittanut lähteä salille eikä hölkälle, joten siirsin ne huomiselle. Kuitenkin tänään innostuin lähtemään sinne jumpalle, eli ei tästäkään päivästä tullut lepoa. Toisaalta ensi viikon voisi suunnitella kokonaisuutenaan kevyemmäksi viikoksi - rauhallisia ja pitkiä lenkkejä ja reilusti venyttelyitä. Aina ei tarvitse painaa täysillä.

Käsitreeni

Olin päättänyt, että tänään menen salille, jos moinen innostaa, muttei minun ole pakko. Sitten aamulla katselin viikon treenisuunnitelmaa ja totesin, että jos en mene tänään salille, niin menen sinne huomenna, jolloin on ohjelmassa myös juoksulenkki eli taas kävisin sekä juoksulenkillä että salilla samana päivänä. Niinpä päätin raahata luuni salille tänään, vaikkei suurta hinkua sinne lähtemiseen ollut.

Rääkin kohteena olivat käsien lihakset sekä selkä- ja vatsalihakset. Luulen, että nuo selän tukilihakset istuvat tähän päivään parhaiten. Alun perinhän ne olivat jalkapäivän jatkona, mutta kun on treenannut huolella jalkansa, ei enää jaksa panostaa selkälihasliikkeisiin, joten treeni tuli tehtyä usein vähän sinne päin. Varsinaiseen yläkropan päivään ne eivät puolestaan sovi, koska silloin ei yksinkertaisesti jaksa. Pitää muutama kerta kokeilla niitä tässä käsipäivän yhteydessä.