Vaihteeksi selkä

Kahdentoista tunnin yöunet tekivät ihmeitä päänsärylle. Aamulla särystä ei ollut tietoakaan, mutta selkä kertoi vahvasti oman mielipiteensä pitkästä paikallaan olosta. Koko päivän olen taas tuskaillut jäykistelevän selän kanssa. Tällä erää kiertoliikkeet ovat olleet niitä kaikista tuskaisimpia.

Huolimatta perjantain päätöksestä en tänään hankkiutunut lääkärin pakeille. Perustelin asian itselleni niin, että tällä viikolla minulla on vain yksi kokonainen työpäivä ja sen lisäksi liuta reissuja, joista en oikein pysty luistamaan. Ei tämä jääräpäisyys ainakaan nopeuta selän hoitoa, mutta niillä korteilla on pelattava, jotka on jaossa saanut.

Jälleen näyttelypäivä

Ilmoitin koiran tämän päivän näyttelyyn aamulla ja aamupäivällä teloin polveni. No kyllähän se koira oli näyttelyyn vietävä, joten tämä päivä meni jäähallissa kehän laidalla jännittäessä. Yllättävän vähän selkä ja polvi tykkäsivät kyttyrää seisoskelusta. Minulla tosin oli oma tuoli mukana, joten istuin poikkeuksellisen paljon säästääkseni polvea.

Päivän ongelma onkin sitten ollut päänsärky. Ajattelin säryn olevan kropan viesti huonosta syömisestä, mutta se ei parantunut, kun pääsin ruuan ääreen. Seuraava ajatus oli kofeiinin puute, mutta kahvihetki työpaikalla ei auttanut kuten ei särkylääkekään. Viimeisenä oljen kortena ajattelin kokeilla nukkumista. Otin iltalääkkeet kohtalaisen aikaisin ja niiden alkaessa vaikuttaa nukun niin pitkään kuin nukuttaa. Toivottavasti edes se auttaa.

Palautepäivä

Eilen illalla kärsin pitkästä aikaa päänsärystä. Nämä päänsäryt ovat selvästi lisääntyneet reumalääkityksen tehostuttua. Ei näitä vieläkään kiusaksi saakka ole, ehkä parin kuukauden välein, mutta ero on kuitenkin selkeä. Selvästi kipulääkkeiden vähentäminen on tuonut kädessään tilaa myös päänsäryille. Illalla siis vaihteeksi kipulääkenappeja naamariin ennen nukahtamista. Aamulla särky loisti poissaolollaan.

Olin ohjelmoinut arkikotipäiväni melko tehokkaasti. Aloitin aamulla lääkityksen turvakokeista. Labrassa oli melkoinen ruuhka ja lähes viimeisillä hetkillä pääsin näytteenottoon. Sujuvasti olin taas unohtanut virtsakokeen, joten sen vein vasta iltapäivällä. Labrasta autonrattiin ja suunnaksi kampaaja, jossa rauhoituinkin seuraavat pari tuntia.

Kun lähdin sieltä ajelemaan kohti kotia, eräs kaverini soitti ja kutsui kahville. Tuli siis hoidettua sosiaalisia suhteitakin ennen fysioterapeutille lähtemistä. Päätin jo aiemmin, etten kaunistele fysioterapeutille laiskuuttani ja näin teinkin. Ymmärtäväisesti hän suhtautui tekemisiini ja kannusti jatkamaan. Läksyksi tuli pari uutta liikettä ja edellisten liikkeiden jatkamista. Lupasin parantaa tapani.

Kropan kannalta pahin jotos oli ajelu takaisin Savoon. Alkuun olin uskossa, että haen kyläluutakoirani kotiin matkalla, mutta hoitotäti tarjoutuikin tuomaan koiran minulle. Se vähensi ajamistani yli tunnilla, joten suostuin moiseen erittäin mielelläni. Tosin suunnitelmilla on joskus tapana muuttua ja sainkin matkalle puhelun, jossa kysyttiin, saako koira olla kylässä vielä yhden yön. Kyllähän kyläluuta sai luvan kyläillä vielä yhden yön.

Lumikengät

Nukuin yöni ilmeisen syvään, koska aamulla niska tuntui olevan epäjärjestyksessä ja jo herätessäni osasin aavistaa, että päivästä tulee taistelu päänsäryn kanssa. Ennuste osui oikeaan. Välillä tuntui, että pään pitäminen pystyssä oli liian raskasta. Kokemuksesta tiedän, ettei tähän kipuun saa juuri helpotusta kipulääkkeistä. Hetkellisen avun niistä ehkä saa, mutta olo paranee vasta pitkien unien jälkeen.

Sinnittelin kuitenkin koulupäivän ja kävin vielä hakemassa kotimatkalla lumikengät. Kova hinku olisi päästä kokeilemaan niitä. Katsotaan, selviänkö jonain viikonloppuna kokeilemaan vai venyykö kokeilu seuraavalle Savon jaksolle. Pitää selvittää lähialueiden lumikenkäilymahdollisuuksia.

Hyvästä aamusta

Aamulla päivä avautui vaihteeksi positiivisissa tunnelmissa. Hyvin nukutun yön jälkeen vain toinen keskisormi oireili ja sekin vertyi vähitellen. Mietinkin, että tällaisiin aamuihin voisi hyvin tottua.

Ikäväkseni loppupäivä ei mennytkään yhtä hyvin. Jostain syystä toinen kyynärpää kipeytyi iltapäivällä siihen kuntoon, että käden suoristaminen on lähes mahdotonta. Käsi on myös muuten melko hyödytön, koska kantaminen ja puristaminen sattuu reippaasti. Kipu ei ole nivelnastan tuntumassa, joten omatekoinen tenniskyynärpäädiagnoosi ei ole aivan varma.

Eikä tässä vielä kaikki. Illan kunniaksi migreeni päätti vielä tulla päivän piristykseksi. Tätä kirjoittaessani odotan kipulääkkeiden vaikutusta, jotta pääsen nukkumaan särkyä pois.

Notkea päivä

Viime yön nukuin jotenkin huonossa asennossa ja koko päivän olenkin kärsinyt päänsärystä. Kokemuksesta tiedän, että olo helpottuu vasta pitkien unien jälkeen, eli käytännössä seuraavana aamuna. Tämä päivä on siis pyöritty ja kärsitty päänsärystä.

Sain itseni kuitenkin illalla raahattua venyttelyyn ja totesin olevani poikkeuksellisen notkea. Monet venytykset vain menivät hurjan paljon pidemmälle kuin normaalisti. Lisäksi löytyi liuta venytyksiä, jotka eivät tuntuneet missään, vaikka tein ne teknisesti oikein. Harvoin ihan näin notkea tunnen olevani.

Huonon yön terveiset

Viime yön nukuin todella huonosti. Heräsin joka ainoan kerran, kun yritin kääntää kylkeä enkä nukkunut väliaikojakaan kovin sikeästi. Lopputuloksena olikin todella hankala aamu ja päivä. Osa hankaluudesta johtui siitä, että selkä ei taipunut mihinkään, aamulla jo polvien koskettaminen oli haaste. Loppu tuli niskajumin aiheuttamasta päänsärystä. Lähes koko päivän on ollut olo, etten jaksaisi kannatella päätäni lainkaan vaan mieluummin ripustaisin sen roikkumaan johonkin tukeen

Tänään olenkin sitten ottanut särkylääkettä päänsärkyyn. En edes muista, koska viimeksi ainoa syy kipulääkkeen ottoon on ollut päänsärky. Osasyynä se on toisinaan ollut, mutta nivelten takia en nyt olisi tarvinnut kipulääkettä. Selkäkään ei tunnu niin tulehduskipeältä, että sitä tarvitsisi lääkitä.

Tänään painun todella aikaisin nukkumaan ja toivon, että aamulla olo on parempi. Miksi sitä suotta itseään kiduttaa hereillä pysymisellä, jos olo on huono. Nukutaan, kun siihen on mahdollisuus ja jos ei ole, niin yritetään järjestää.