Kävellen

Tänään olin suunnitellut meneväni salille treenaamaan käsilihakset. Kuitenkin keskisormi on kipuillut koko alkuviikon ja kävin eilen hakemassa siihen kortisonipistoksen. Piikin jälkeen nivel kipeytyi kuten tavallista ja tänään käden laittaminen nyrkkiin oli sen verran ikävän tuntuista, että päätin siirtää treeniä. Käsitreenissä kuitenkin joutuu sen verran niitä painoja käsittelemään, että nivel taatusti rasittuu.

Tänään olen sitten keskittynyt kävelemään. Ensin kävelin postiin viemään uuden sykemittarin Kempeleen matkalle - sykelähetin ei kaikesta yrittämisestä huolimatta suostunut toimimaan, joten takuuhuoltoon joutui uusi lelu ennen kun sen kanssa pääsi edes kunnolla leikkimään. Illalla jatkoin kävelyn merkeissä ja käytiin koiran kanssa kolmen vartin kävelyllä.

Lepoa Lappeenrannassa

Tänään oli merkittävä askel opiskelu-urallani. Näytin osaamiseni suomen kielessä - eli kirjoitin kypsyysnäytteen. Nyt vaan odotellaan, miten kypsäksi minut todetaan. Olo kokeeseen mennessä oli erittäin epäkypsä, mutta yllättävän hyvin se meni. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui paikallaan istuminen. Kolmen tunnin tenttiajasta käytin puolet ja silti istuminen viimeisen vartin ajan tuntui todella vaikealta. Selkä ei vaan kestä staattista paikallaan pysymistä.

Tämän päivän liikkumiset tapahtuvat pääasiassa autolla, jonka mittariin kilometrejä kyllä kertyy. Kuitenkin liikunta jäänee tänään pieneen koiran pissityslenkkiin, joten lepopäivä tästä päivästä tulee. Tarvitaan näitäkin, lihashan kehittyy vain levossa.

Liikkeellä koko päivän

Tänään on ollut sellainen päivä, että kotona olen piipahtanut vain syömässä. Aamulla ensimmäiseksi lähdin tekemään intervallilenkin. Tällä erää jopa pysyin kohtuudessa ja juoksin viisi kovaa pätkää ja kävelin välit. Kyllä oli mukava tunne juosta kovaa, kun ei tarvinnut samalla miettiä, että miten selviää palautumispätkästä. Ja muutenkin päätin, että juoksen sen mikä tuntuu hyvältä ja viisi askelta päälle. Ei tullut sitten vedettyä ihan piippuun.

Aamupalan jälkeen lähdin salille rääkkäämään jalkoja. Alun perin minun piti tehdä tänään käsitreeni, mutta huomisesta tuli puoliväkisin lepopäivä, koska minulle tuli Lappeenrantapäivä ja niinä päivinä ei tule juurikaan liikuttua. Sen takia päädyin tänään tekemään jalat salilla, niin voivat vapaasti olla huomenna kipeätkin. Treeni meni todella hyvällä tsempillä. Taas tuli lisättyä painoja melkein jokaiseen liikkeeseen ja silti kotiin kävellessä askel oli vielä hyvin kevyt.

Lounaan jälkeen jatkoin liikkumista tällä erää hyötyliikunnan merkeissä. Kävin kaupungilla asioilla ja siinä samassa tuli sitten tehtyä vajaan tunnin rauhallinen kävelylenkki. Tosin tähän aikaan mahtuu ainakin vartti apteekissa istuskelua, mutta koska sykemittari jäi päälle, niin lasken sen mukaan hyötyliikuntasuoritukseen.

Hyötyliikuntareissulla hain postista myös uuden sykemittarin. Ainakin esitutustumalta vaikuttaa ihan kelpo peliltä, paitsi ettei sykevyön anturi toimi. Onneksi on samaa mallia kuin edeltäjänsä, niin pääsin pikaisesti kuitenkin leikkimään. Vaihtoonhan se lähetin menee. Harmittaa mokoma vaiva, mutta eiköhän siitäkin selvitä.

Paluu altaaseen

Porvoon uimahalli avattiin maanantaina huoltotauon jälkeen ja tänään päätin mennä vaihteeksi uimaan ihan vain vaihdellakseni liikuntamuotoja. Uin rauhallisen kilometrin. Aikaa meni vajaa puolituntia, eli treeninä kyseessä ei ollut mikään erityinen, mutta fiilis oli todella hyvä. Huomasin, että kesän juoksut ovat kaikkiaan parantaneet etenkin jalkalihasten kuntoa. Vielä kun altaassakin oli reilusti tilaa, joten ihan omassa rauhassa ja omaan tahtiin sai uiskennella.

Iltasella käytiin sitten koiran kanssa kävelemässä rauhallinen kolmen vartin lenkki. Vähän tuntui jaloissa eilinen juoksu ja tämän päivän uinti, mutta mukava lenkki sekin. Ei siitä oikein ole enempää kerrottavaa

Kylläpä kotona on kivaa

Reilun viikon jälkeen on kiva kotiutua ja päästä elämään omaa normaalia ja tuttua elämää. Kaappien sisällöt tuntee melko tarkasti ja lenkkireitit ovat tuttuja eikä tarpeellisia paikkoja juurikaan tarvitse etsiskellä.

Aloitin aamun rauhallisella juoksulenkillä. Hölkkäilin rauhakseen vitosen. Lenkin jälkeen oli sellainen olo, että hyvin olisi voinut jatkaa pidemmälle voimien puolesta. Ei vaan huvittanut. Kokonaisuudessaan lenkki oli todella nautittava, mitä nyt sykemittari kenkkuili ja näytti puolet lenkistä ihan käsittämättömiä lukemia. Toisaalta se pakotti kuuntelemaan kroppaa ehkä vielä tarkemmin kuin mittarin kanssa juokseminen.

Iltapäivällä jatkoin liikunnallista kurinpalautusta punttitreenin merkeissä. Yläkropan treeni jäi vähän torsoksi, koska sormissa ei juuri ollut puristusvoimia ja painojen pitäminen tuntui välillä todella vaikealta. Paha siinä on yrittää keskittyä varsinaiseen suoritukseen, kun rystyset huutavat hoosiannaa. No tuli kuitenkin kiusattua se vähä, mitä kädet antoivat periksi. Toivottavasti seuraava treeni on parempi.