Uuden polun perässä

Pitkään on jo kiinnostanut, mihin eräs polku johtaa. Koska oli kauniin aurinkoinen päivä, niin uskalsin lähteä pois tutulta ja rajatulta metsäläntiltä. Ihan hyvä ratkaisu muuten, mutta alueella oli tehty harvennushakkuita eikä marraskuinen sääkään puoltanut helppokulkuista ja kuivaa metsää. Puolisen kilometriä viitsin kulkea hakkuilla ja kahlata mudassa. Sen jälkeen totesin, etten halua enää jatkaa rämpimistä ja palasin takaisin. Jälkeen päin kartasta katseltuna ajatus siitä, mihin polku johtaa, oli oikea. Täytynee odottaa hieman kuivempia aikoja ja käydä sitten katsastamassa polku uudelleen.

Väsymystä ja lepoa

Tänään on ollut todella vetämätön päivä. Selkä oli vahvasti mieltä koko viikon kestäneestä kurssista. Viime yönä nukuin vartin pätkiä ja jouduin nousemaan useampaan otteeseen ylös sängystäkin, että sain selän rauhoittumaan. Maksimi kipulääkkeillä taas mentiin, mutta rajallinen on niidenkin kyky vaivuttaa kemialliseen uneen.

Aamulla olo olikin sitten todella väsynyt ja tuhnuinen. Toisaalta mitä muuta voi odottaakaan, jos nukkuu todella huonosti ja ottaa vielä väsyttäviä lääkkeitä. Luistin kävelystä ja menin autolla reilun kilometrin päähän. Koko päivän koulutus tuntui järjettömän hankalalta ihan istumisen takia. Kovasti pistää taas miettimään, että kestääkö tuo selkä työntekoa.

Tästä päivästä tuli siis lepopäivä. Ainakin yritän mennä ajoissa nukkumaan ja nukkua juuri niin pitkään kuin nukuttaa. Aamullakaan en pidä kiirettä mihinkään suuntaan ja todellakin nautin vaan olemisesta. Jossain kohti päivää käyn koiran kanssa metsässä ja hieman varmaankin treenailen tottista, jos sää on yhtään suosiollinen.

Aamuhölkkä

Tänään sain itseni taas aamulla lenkille. Jalka oli hyvin kevyt ja tuli hölkkäiltyä melko pitkiä pätkiä. Jostain syystä jalat olivat edelleen väsyneet ja voimattomat, mutta huomattavasti vähemmän kuin alkuviikosta. Pitäisi vaan keksiä syy, mikä väsyttää jalkojen lihakset.

Pitkät venyttelyt

Tänään oli taas venyttelyjumpan vuoro ja tällä kertaa vakivetäjä oli poissa. Sijainen veti minusta hyvän liikkuvuutta lisäävän jumpan. Kerrankin tuli tehtyä pitkiä venytyksiä ja rauhallisia liikkuvuusharjoituksia. Reuman kannalta tuollaisella jumpalla kannattaisi käydä parikin kertaa viikossa. Oikein harmittaa, ettei ohjattua venyttelyä ole tarjolla edes kerran viikossa. Tuon seuraksi jaksaisi hyvinkin käydä vielä uimassa tai jumpalla.

Aamulenkki

Tänään aamulla sain itseni aamulenkille. Lenkin jälkeen oli todella hyvä olo, vaikka alku tuntuikin tosi takkuiselta ja sykerajat olivat melko alhaiset, niin kummasti vaan kroppa herää aivan eri tavalla. Viimeisetkin jäykkyyden rippeet selästä jäivät lenkkipolun varteen. Ilman eilistä selän kiukuttelua, en taatusti olisi selvinnyt lenkille saakka.

Tänään selkä oli aamupäivän paljon mukavampi, mutta alkoi ärtyä iltapäivällä. Kokopäiväinen istuminen on vaan selälle ainakin tässä vaiheessa liian rankkaa. Eikä tilannetta ainakaan helpottanut, että unohdin ottaa aamulääkkeet. Yhtään en muistanut lääkkeitä tai niiden ottamattomuutta ennen kuin hain dosetista iltalääkkeet. Siellä olivat kauniisti myös aamun napit odottamassa ottamista. Voisi siis päätellä, että tuo uusinkin tulokas vaikuttaa ainakin jonkin verran. Se on kuitenkin kaksi kertaa päivässä otettava lääke, joten voisi olettaa, ettei sen vaikutus kestä kovin pitkään.