keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Kunnon unet

En vain pysty lopettamaan oman olon ihmettelyä. Olen useampaan otteeseen epäillyt omia oireitani ja niiden todellisuutta. Nyt oireiden hävitessä kuin salaman iskusta, huomaan, ettei kyse todellakaan ole ollut kuvittelusta. Väitän jopa, että osa yliliikkuvuusoireiksi nimetyistä oireista ei ole ollut pelkästään sitä, koska biologisen lääkityksen ei pitäisi vaikuttaa kuin tulehdukseen.

Kivuttomuus on kiva olotila, mutta enemmän olen innoissani hyvistä öistä. Olen nyt nukkunut 2 yötä katsomatta kertaakaan kelloa. Vaikka kello näyttää minun nukkuneen yhtä pitkään, aamulla olen paljon virkeämpi. Toki kaiken väsymyksen poistumiseen menee aikaa, mutta vähitellen nuo yöunet alkavat luoda uskoa siihenkin suuntaan.

tiistai 4. joulukuuta 2012

Ihmeparantuminen

Täytyy todeta, että nämä biologiset lääkkeet ovat yllättäneet todella positiivisesti. Nukuin yöni hyvin ja heräsin aamulla reilusti ennen kelloa pirteänä. Liikkeelle lähtiessäni piti nipistää itseäni varmistaakseni, että olen hereillä. Epäuskoisuus johtui täydellisestä kivuttomuudesta. Kun oikein etsimällä etsin oireita, totesin pitkään vaivanneen keskisormen olevan ehkä aavistuksen jäykkä.

Innostuneena loistavasta aamusta, päätin uhmata pakkasta ja kokeilla hölkkäämistä. Hyvinhän hölkkä kulki ja puolen tunnin aamulenkin jälkeen oli ihana mennä suihkuun. Kaiken tämän jälkeen, oli vielä reilusti aikaa aamiaiselle. Sama tehokkuus jatkui koko työpäivän ja vielä illalla jaksoin tehdä ruokaa ja siivoilla.

Oli kyse henkisistä tai fyysisistä vaikutuksista, olen erittäin positiivisesti yllättynyt. En ole neljään vuoteen uskonut kokevani näin helppoa aamua. Keskitynkin nyt toivomaan, että tämä olo on pysyvä.

maanantai 3. joulukuuta 2012

Piikkikoulussa

Tänään oli sitten suuripäivä ja opettelin pistämään itseäni. Piikitettäviä lääkkeitä en ole pitänyt minään ongelmana, mutta totuuden ääreen joutuminen hieman hirvitti silti. Loppujen lopuksi yllätyin, miten yksinkertaista pistäminen oli. Rauhassa ja ajatuksella kun tekee, niin helpostihan se onnistuu.

En tiedä kuvittelinko vai vaikuttiko lääke oikeasti todella nopeasti. Vajaan kuuden tunnin ajomatka Savoon ei saanut kroppaa juuri jäykistelemään. Mökin pihalla autosta noustessani olin yhtä jäykkä kuin työmatkan jälkeen eli oikeasti notkea. Aika näyttää, onko tämä vain uuden lääkityksen aloittamiseen liittyvää lumevaikutusta vai onko vaikutus todella näin nopea.

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Pakkasesta huolimatta

Aiempina vuosina talventulo ja pakkanen ovat olleet riittäviä syitä reuman suuttumiseen. Tällä kertaa reuma on ottanut ne yllättävän hyvin vastaan ja olo ei ole erityisesti muuttunut. Perjantaina pistetty nivelkin tuntuu vain parantuneen.

Toinen positiivinen havainto on vatsaoireiden vähentyminen. Ilmeisesti veikkaus lääkityksestä ainakin osasyyllisenä vatsaoireissa on ollut oikea. Pitkän puoliintumisajan takia lääkkeen lopettaminen ei ainakaan vielä tunnu olossa. Aika näyttää tuntuuko se koskaan, koska kyseinen lääke on kuitenkin käytössäni olevista se miedoin.

lauantai 1. joulukuuta 2012

Sosiaalistuminen

Sosiaalinen elämä tuntuu nykyään jäävän turhan vähiin, mutta tänään ennätin tapaamaan erästä ystävääni. Ensin leikitettiin koirat koirapuistossa ja puistoilun jälkeen painuttiin kahville. Oli todella mukava vaihteeksi turista ja hämmästellä maailmaa. Katselemme sitä kuitenkin aika eri lähtökohdista.