Junaillen

Aamulla heräsin hyvien yöunien jälkeen. Ilmeisesti polvi on joko kivuttomampi tai sitten olen oppinut kääntämään kylkeä ilman, että satutan polvea. Kuitenkin ylös pääseminen oli haastavaa, koska polvi oli todella jäykkä. Selvästi kipujen vähentyessä jäykkyys lisääntyy.

Illan käytin sitten siirtämällä luuni kotipaikkakunnalta Savoon. Alkumatka meni isäni kyydissä, kun hän heitti minut muutaman kymmenen kilometrin päähän suoraan Savon junalle. Autoon vääntäytyminen jäykän polven kanssa oli epämiellyttävää. Kuskinpaikalle pääseminen olisi ollut paljon helpompaa, koska sinne voi työntää oikean jalan ennen kuin istuu.

Rautatieasemalta reissu jatkui junalla, jossa kävin myös kokeilemassa liikkuvassa junassa kävelemistä. Ei kamalan helppoa, kun ei uskalla luottaa jalkaan juuri lainkaan. Kuitenkin perässä kulkevat ihmiset olivat paljon ymmärtäväisempiä hitaaseen etenemiseen, kun käytin yhtä keppiä.

Kun autoilun jälkeen vihdoin pääsin perille mökilleni, raahasin tavarat sisälle ja aloin ihmetellä huomista kauppalistaa. Noin puolen tunnin pyörimisen jälkeen huomasin, etten ole käyttänyt keppiä mökissä lainkaan. Eli kyllä se polvi hetki hetkeltä paremmin kantaa, kun kepinkin jo unohtaa.

Lepopäivä

Tänään olen keskittynyt lepuuttamaan jalkaa eli käytännössä olen vähän vaihtanut istumapaikkaa. Selkä ei ole oikein arvostanut moista paikalla oloa ja se onkin alkanut pitkästä aikaa oireilemaan. Yritin keksiä liikuntamuotoa, jossa saisin sekä hikoiltua että liikuteltua selkää ja joka ei sattuisi polveen. En keksinyt.

Nyt alkaa päässä vähitellen keittää nämä tapahtumat. Tällä viikolla on tullut vastaan sen verran monta erilaista yllätystä, etten jaksa enää montaa. Toivottavasti yllätysten määrä vähän vähenisi ja saisin edes tämän viikon aiheuttamat ongelmat järjestykseen.

Vetkuttelun lopputulos

Minua on tammikuusta vaivannut toisessa jalkapöydässä ollut sähköiskumainen kipu. Se vaivaa todella harvoin, lähinnä nilkkaa ojentaessa tuntuu tietyssä kohti sähköisku. Lisäksi pahimmillaan paikka oli kosketusarka. Fysioterapeutti tutki sitä viime käynnillä ja huomasi siinä pienen tuntopuutoksen. Vaiva ei kuitenkaan juuri häirinnyt elämää, joten olin päättänyt mainita asiasta reumalääkärille seuraavalla käynnillä.

Viime viikonloppuna lueskelin lääkityksen potilasohjeita ja löysin sieltä hermo-oireet kohdasta vakavat sivuvaikutukset. Seuraavana oli komento ottaa yhteyttä lääkäriin viivyttelemättä, jos kyseisiä oireita ilmenee. Päätin kysyä asiaa terveyskeskuksen reumahoitajalta, mutta unohdin sen tiistaina, kun teloin polveni.

Unohdin myös kysyä asiaa reumapolilta, kun soitin sinne eilen. Eilen iltapäivällä kirjoittelin sitten viestiä terveyskeskuksen reumahoitajalle, joka komensi ottamaan yhteyttä reumapolille ennen seuraavaa pistosta. Tänään tein sitten työtä käskettyä ja reumahoitaja kuuntelikin huoleni, muttei osannut sanoa asiasta mitään vaan laittoi asian lääkärille.

Lääkäri olikin katsonut tietoni läpi ja kokonaisuutta katsoessaan päätti vaihtaa biologisen lääkkeen johonkin toiseen. Eli käytännössä olen pistänyt viimeisen piikin biologista joskus pari viikkoa sitten ja seuraava piikki seuraa joskus tulevaisuudessa. Minulla on lääkäriaika pääsiäisen jälkeen ja sen jälkeen joskus aloitetaan lääkitys.

Tällä hetkellä voin todeta, että asia ottaa päähän ja kovaa. En tiedä ottaako tässä päähän enemmän se, että huomasin jalkaoireiden löytyvän vakavien sivuvaikutusten listalta vasta nyt, vai lääkkeen yllättävä lopetus, minusta pieneltä tuntuvan sivuvaikutuksen takia. Toisaalta olin jo itsekin päättänyt, että kyseinen lääke vaihdetaan seuraavalla reumapolikäynnillä, joten tämä päätöshän vain aikaisti lääkkeen vaihtoa.

Erilainen polvi

Tänään aamulla polvi oli erituntuinen kuin eilen. Se oli vähemmän kipeä, mutta toisaalta paljon jäykempi. Sekä polven suoristaminen että koukistaminen tuntui tosi vaikealta. Polvi tuntui siltä, että jos sitä yrittää liikuttaa yhtään enempää, siihen sattuu paljon. En kuitenkaan kokeillut.

Päivällä soittelin ohjeita biologisten käyttämiseen vamman jälkeen. Kuulemma saa käyttää ihan normaalisti. Samalla puhelulla minun piti kysyä jalkapöytäoireistani, mutta unohdin. Kysyin sitten asiaa terveyskeskuksen reumahoitajalta, joka kehotti soittamaan polille. Eli huomenna otan jälleen puhelimen kouraan ja soitan reumapolille.

Työpäivän jälkeen ajoin naapurikuntaan uimahallille. Ajattelin vähän vesijuosta, mutta juoksuliike tuntui tosi epämiellyttävältä, joten tyydyin jumppaamaan polveen taivutuksia ja ojennuksia veden tukemana. Yllättävän  nopeasti polvi vertyi ja liikkuvuus palasi. Helpotus oli kuitenkin lyhyt aikainen ja jo pukuhuoneella polvi tuntui taas jäykältä.

Klenkka

Viime yönä sain nukuttua yllättävän hyvin. Polvi ei tykännyt kyljen kääntämisestä, mutta levossa paikallaan, se oli lähes kivuton. Valitettavasti vaan selkä ei erityisesti pidä paikallaan nukkumisesta, joten useampaan otteeseen sain ihmetellä, miten luuni järjestäisin, että saisin nukuttua.

Aamulla polvi oli kuitenkin huomattavasti eilistä parempi. Ei se missään nimessä kunnossa ole ja tämän päivän olenkin kulkenut melko tukevasti keppien tukemana. Kotosalla olen liikkunut jonkin verran myös ilman keppejä tai yhdellä kepillä. Yritän kuitenkin malttaa mieleni ja antaa tuolle jalalle mahdollisuuden parantua vähemmällä rasituksella.