Kipsauksessa

Aika kuluu melkoisen äkkiä ja tänään olikin aika poistaa jalasta hakaset ja vaihtaa kipsi. Tuli samalla laskettua, montako niittiä kirurgi jalkaan oli laittanut. Tiesin, että haavat olivat pitkät, mutta silti 19 hakasta yllätti. Muita yllätyksiä haavojen näkemisessä ei sitten ollutkaan. Kipsari sanoi, että harvoin näkee näin siistejä haavoja.

Päivän haasteet löytyivätkin sitten uuden kipsin tekemisestä. Nimittäin kukaan ei ollut tehnyt jalalle mitään kipsaussuunnitelmaa, joten kipsari etsi sitten useamman hetken lääkäriä, joka pystyi kertomaan, millainen kipsi jalkaan laitetaan. Lopputulos oli ortoosi eikä varsinainen perinteinen kipsi eli pääsen vihdoin pesemään jalan.

Viimeksi sairaalareissu vei lähes kaiken energian, mutta tänään pääsin paljon vähemmällä. Ilmeisesti paraneminen etenkin alkuvaiheessa vei huomattavasti enemmän energiaa. Tämä on hyvä suunta, koska huomenna minulla on fysioterapia-aika, joten joudun olemaan toisenkin päivän liikkeellä.

Rankka reissu

Eilinen sairaalassa seikkailu on tuntunut tänäänkin. Olkalihakset saivat hyvää harjoitusta keppikävelyssä ja ovat tänään kertoneet rasittuneensa. Sellaista tervettä lihaskipua, mutta melko ärsyttävää kuitenkin, kun tuntuu aina kun kepeillä liikkuu mihinkään suuntaan.

Muutenkin tänään olen ollut melko väsyksissä. Eilisen reippailun lisäksi selän takia huonosti nukuttu yö ei ainakaan virkistänyt tänään. Selkeästi alkaa selässä tuntumaan tämä jatkuva paikoillaan olo. Pitäisi keksiä selälle sopivaa liikuntaa, jota tuo jalkakaan ei estäisi.

Toistaiseksi kaikki keksimäni liikunta on torppautunut joko polven taivutusrajoituksiin tai vaateeseen pitää jalkaa alaspäin. Tänään tosin jumppailin hieman selkää muokatuilla jumppaliikkeillä, jos se helpottaisi ensi yötä. Ajattelin myös kokeilla vahvempaa kipulääkitystä ensi yöksi. Toivottavasti auttaa.

Ihmisten ilmoilla

Tänään en päässyt jatkamaan elämääni jo totuttuun tapaan, koska minulla oli ravitsemusterapeutin tapaaminen ja kävin samalla reissulla labrassa turvakokeissa. Niinpä aamupäivällä lähdin ulkoilemaan paikalliseen sairaalaan. Vaikka matka ulko-ovelta vastaan otolle ei ollut pitkä, se kävi kuitenkin melko paljon kunnon päälle. Puolimatkassa piti pitää tauko, että pääsin perille. Joko yleiskuntoni on tosiaan heikko tai yhdellä jalalla liikkuminen on raskasta. No tulipa kuitenkin liikuttua.

Ravitsemusterapeutin tapaaminen oli erittäin hyödyllinen, vaikka kovin paljon hyviä asioita minulla ei ollutkaan kertoa. Kuitenkin pystyin kertomaan, että hänen vinkkinsä olivat auttaneet. Viimeisen viikon Savossa pystyin kuitenkin elämään käsitykseni mukaan terveellisesti. Valitettavasti tämä aika jäi turhan lyhyeksi. Antoi kuitenkin hyväksynnän nykyiselle syömiselleni ja sairausajan tavoitteelle, ettei paino nouse.

Melko yllättäen tässä täyslevossa ruokailurytmini on muotoutunut siten, että syön käytännössä kolmesti päivässä; aamupalan, lämpimän ruuan ja iltapalan. Välipalaksi sitten jotain hedelmiä tai marjoja. Kun kulutus on vähäisempää, niin hyvä ettei ole nälkäkään. Nyt kun en pääse edes kauppansa, joku muu hakee minulle herkutkin, joten niitä ei talossa ole kiusaksi saakka.

Ei uutta kerrottavaa

Minulla ei ole mitään uutta kerrottavaa. Päivät vierivät eteenpäin yksi kerrallaan. Kamalasti en keksi kirjoitettavaa, kun elinpiiri on pitkälti rajoittunut pieneen yksiöön ja tässäkin lähinnä sänky-vessa välille. Yllättävän hyvin aika on kulunut, vaikka alkuun pelkäsin, että miten tästä selviän. Katsotaan, miten pitkään pää kestää tätä jatkuvaa makoilua. 

Asiat hoituvat ajallaan

Tänään olen potkinut viimeisiä nilkkavamman järjestämiä asioita eteenpäin. Valitettavasti samaa ei voi sanoa kaikista muista asiaan sotkeutuneista, joten tänään ei juuri mitään selvinnyt, mutta sainpa asiat pois omilta harteiltani ainakin hetkeksi aikaa.

Muuten päivä on mennyt tutuissa kuvioissa. Pääasiassa pötkötellen jalka ylhäällä. Siitä huolimatta jalka oli illalla tosi kipeä ja minun mietikin jo, pitääkö siirtyä kovempiin kipulääkkeisiin. Alaspäin se ei kestänyt edes sitä aikaa, että olisin saanut iltapalan tehtyä, joten tyydyin syömään pirtelöainekset erikseen.